Viimeinen vauvavuosi pian ohi

Todella haikein fiiliksin hyvästelen kohta tämän menneen vuoden. Vauvavuosi päättyy virallisesti vasta maaliskuun lopussa. Jollakin tapaa sitä kuitenkin aina joulukuun lähestyessä alkaa summata vuotta. Mitä minä sain tänä vuonna aikaiseksi? Vauvan. Ihmeellisen pikkuisen tytön. Tänä vuonna moni asia on koettu viimeistä kertaa. Viimeinen äitiyspakkaus. Viimeinen odotus ja sektio. Viimeinen hullu remontti vastasyntyneen kanssa. Vauvan pieniä vaatteita ei enää säästetä seuraavalle. Viimeiset ristiäiset. Kohta takana on (toivottavasti) viimeiset rankat yövalvomiset.

Viimeinen odotus oli melkoista pikakelausta. Tuntui, että minulla oli kotona jatkuva kiire päällä. Muistan, että muutama päivä ennen sektiota istuin pihalla hetken auringossa Pikku Herra kainalossa. Se pieni hetki on säilynyt todella kirkkaana mielessäni. Istuin hetken paikallani ja vain hengitin. Yritin tyhjentää mieleni pelosta ja ahdistuksesta. Ennen sairaalakassin pakkaamista pidin itseni kiireisenä rakentamalla isommille lapsille leikkihuoneen. Uudelle tulokkaalle remontoitiin myös samalla oma pieni huone. Remontti jatkui vielä tovin kotiutukseni jälkeen (en suosittele). Sektion jälkeen toipuminen oli aikaisempia kertoja huomattavasti hitaampaa. Olin väsynyt todella pitkään ja liikkuminen oli vaikeaa. Onneksi kuitenkin perheen isä hoiti hellästi vauvaa. Pikku Herra otti ihmeen hienosti ja ymmärtäväisesti sen, että en pystynyt pitämään häntä totutusti sylissäni. Ihanaa oli palata muihin yhteisiin rutiineihin sairaalassa olon jälkeen.

Isyysloman ensimmäinen viikko. Iso sydän. Ei remonttia. Oli ihanaa olla kaikki yhdessä. Ihanaa tietää, että niitä kallisarvoisia muistoja ei voi kukaan viedä ikinä pois. Pyykkinarut notkuivat vauvanvaatteista ja harsoista. Tuttipullot porisivat liedellä. Vastiketölkit rivissä keittiöntasolla rintapumpun vieressä. Vauvanhoitotarvikkeita joka huoneessa. Takassa tuli ja koko perheellä villasukat jalassa. Kiirettä ei ollut.

Kevään ensimerkit otettiin vastaan yhdessä vauvan kanssa. Luonto kasvoi ja voimistui yhdessä vauvan kanssa. Pihamaalla oli ihana työnnellä lastenrattaita ja katsoa sivusta isompien lasten leikkejä. Sisustimme vauvan oman huoneen kuntoon ja suunnittelimme ristiäisiä, joita sitten myöhemmin vietimme pienellä porukalla. 

Tähän vuoteen on mahtunut todella vähän eripuraa, sen sijaan tämä vuosi on ollut nauttimista arjen pienistä iloista. Kuinka ihanaa on ollut keinua vauvan kanssa pihakeinussa. Viettää aikaa oman perheen kesken. Luoda omia uusia perinteitä  ja kokeilla arjessa uusia juttuja. Elämä on antanut parastaan. Monesti olen todennut itsekseni, että väsymyksestä huolimatta tämän katon alla asuu ihan onnellinen perhe. Olemme onnistuneet hienosti pitämään rentoudesta ja keveydestä kiinni. Uskon, että kyse on ollut puhtaasti asenteesta. Me olemme halunneet pitää enemmän hauskaa. Talon Pikku Neiti on myös ollut helppo ja tyytyväinen lapsi. Vauva on sopeutunut talon menoon hienosti. Aikaisemmin itselläni on ollut ajatus, että kaikki talossa tehdään vauvan ehdoilla. Pikku Tähden kanssa olen ollut rennompi ja luottavaisempi. Vauva kyllä pysyy meidän kaikkien vauhdissa mukana.