sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Kahvin sävyt By Pinja


Olette varmasti jo törmänneet Maitokahvimedian eri some-kanavissa ja blogeissa ihastuttavan By Pinja:n Maitokahvimedia- collection koruihin. Jenni ehtikin omassa blogissaan avaamaan tarinaa korujen taustalla. On ollut iso kunnia saada tehdä yhteistyötä Pinjan kanssa. Meissä on paljon samaa tai ainakin haluaisin ajatella niin. Vahva usko omaan juttuun ja draivia viedä sitä eteenpäin. Pinjassa on iso annos herttaisuutta ja toivon, että sitä samaa asennetta löytyy myös meistä #meiltäsinulle toiminnan kautta. Hyvä tulee hyvän luokse. Tämän me allekirjoitamme.


By Pinja on kotimainen silikonisia koruja valmistava yhden äidin ja pienen pojan yritys. Näitä iloisia, tyylikkäitä, moderneja ja nuorekkaita koruja on ollut esillä jo pitkään monessa blogissa. Suosio on ollut valtaisaa. Kauniin muotoiset silikoni-helmet loistavat monissa eri väreissä. Helmet on pujoitettu sileään satiininaruun, joka tuntuu kaulassa miellyttävälle. Lukko napsahtaa auki, jos pienet kädet kiskovat korua liian voimakkaasti. Itseäni on koruissa kiehtonut aina Pinjan kaunis tapa yhdistellä eri värejä keskenään. Maitokahvimedian koruissa on myös hauskoja jippoja korujen nimissä kuten  Sugar, anyone? ja Coffee gone cold.
 
Korut kiinnostavat meidän perheessä kaikkia lapsia. Esikoisella on tietysti ihan oma korunsa. On kiva olla äidin kanssa yhteinen juttu. Keskimmäinen lapsista näperteli äidin korua viimeksi sukujuhlissa. Väsymys painoi ja sylissä oli kiva istua. Pieni mies kokeili vielä varmuudeksi olisiko kyseessä jotakin syötävää. Perheen kuopus istuu usein sitterissään keittiönpöydän päällä ja katselee Lokki-valaisimeen kiinnitettyjä koruja lähes hypnoottisen keskittyneesti.

 
Myrkytön
BPA-vapaa
PVC-vapaa
Ftalaatiton
Lyijytön
Kadmiumiton
Hajuton 
 
Yhteistyössä Maitokahvimedia ja By Pinja

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Freda 28


Muistoja viime lauantailta. Itselläni aamu alkoi jo varhain, koska matkan taittaminen Helsinkiin kestää pienen tovin. Aamukahvit olivat hätäiset, mutta se ei haitannut, koska edessä oli kahvilatreffit. Pientä kriisiä asuvalinnan suhteen oli ilmassa, mutta sekin hoitui lopulta kuntoon. Onneksi vaatekaapin sisältö alkaa olla järkevä. Huomaan löytäväni sieltä helpommin kivoja yhdistelmiä. Siitä lisää myöhemmin. Helsinki. Yhä se on minulle koti. Fiilis varmasti on ja pysyy matkassani aina. Kaipaan takaisin. Jokaisella pikaisella piipahduksella toivoisin, että voisin jäädä. Kenties Helsinki kaipaa myös minua?


Monta kuukautta olemme Maitokahvimedian naisten kanssa olleet yhdessä somen äärellä työtä tehden. Agu on minulle tuttu jo vuosien takaa, mutta Jenniin tutustuin vasta keväällä yhteisen projektin myötä. Tapaaminen ei jännittänyt yhtään. Todellakin tuntui siltä, että olemme niin tuttuja keskenämme, että ei mitään hätää. Fiilis oli välitön ja rento. Syy tapaamiselle oli ihastuttava By Pinja ja Maitokahvimedia- collection. Hypistelyä, sovittamista, kuvaamista ja hämmästelyä. Olen tehnyt Pinjan kanssa aikaisemmin muutaman yhteistyön, mutta nyt pääsin häntä tapaamaan ihan henkilökohtiasesti. Olen kuullut Pinjasta kaikilta pelkkää hyvää. Ihana, lämmin ja innostava ihminen. Ilolla teemme Pinjan kanssa yhteistyötä. Korumallisto on upea. Kannamme koruja ylpeydellä.


Tapaamispaikaksi valikoitui Picnic osoitteella Freda 28, jonka ilme on Alexa Dagmarin suunnittelema. Kahvilassa olisi viihtynyt pidempäänkin. Harmillista, että minulla oli kiire jo seuraavaan paikkaan. Onneksi kiinnostavien kahviloiden kiertäminen on Maitokahvimedian tiimille nyt lähes työ. Saa nähdä missä tapaamme seuraavan kerran?





sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Maitokahvimedia on täällä!


Tänään on todellakin se päivä. Maitokahvimedia on totta. Tästä on hyvä jatkaa yhteistä matkaa. Uskon, että uusi blogiyhteisö tuo paljon hyvää tullessaan meille kaikille. Toivottavasti olet hypännyt jo yhteisön eri some-kanavien matkaan. Tarjolla on postausten lisäksi paljon muutakin sisältöä. Twitterissä tiedotetaan kaikesta kivasta, mitä ympärillä tapahtuu, jaetaan aamubiisejä ja hauskoja leffapätkiä. Yhteisön Facebook-sivulle voit käydä ilmoittamassa oman tai ystäväsi blogin, joka ansaitsisi hieman näkyvyyttä. Valitsemme tiimin kanssa kuukauden blogin esittelyä varten. Voit ilmoittaa blogisi mukaan, vaikka joka kuukausi. Sunnuntaisin löydät Facebookista myös #slowmorning julkaisun eli leivontaa ja hemmottelua. Instagramissa jaamme innostavia kuvia ja kahvi sitaatteja. Parhaillaan on menossa myös arvonta, jossa voit voittaa itsellesi ja ystävällesi paikan blogiyhteisön lanseerausjuhliin. Juhlat järjestetään 5.8 Helsingissä Cafe' Köket:n tiloissa.

Maitokahvimedia on syntynyt ajatuksesta luoda blogikentälle aidosti erilainen vaihtoehto. 
Vaihtoehto jonka mahdollisimman moni voisi kokea omakseen. 
Yhteisön bloggaajat kirjoittavat blogejaan rakkaudesta lajiin seuraajiaan unohtamatta. 
Yhteisö tarjoaa lukijoilleen monipuolisen ja laadukkaan sisällön ohella
 ison annoksen tukea ja vierellä kulkemista. 
Me koemme, että jaettu arki on parempi arki.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!
#meiltäsinulle 

torstai 20. heinäkuuta 2017

Pienet kukkakeijut


Elämän pienille iloille tulee osata avata silmänsä. Parhaiten asiaa auttavat omat lapset. Kesä on kukkaloiston aikaa pihamaalla. Meidän lapset ovat innokkaita kukkakimppujen tekijöitä. Kukat ilahduttavat. Kukista tulee hyvälle mielelle. Minä olen oppinut aivan uudella tavalla arvostamaan luonnonkukkia. Välillä lasten kimppuihin sujahtaa sekaan äidin huolella istuttamia pihakukkasia, mutta ei se haittaa. Olen yrittänyt opastaa, että lapset poimisivat kukkia hellästi eli ei ihan juurineen kiskoisi kasveja maasta. Selittänyt kuinka tulisi arvostaa kaikkea minkä maasta taittaa. Yhdessä olemme ihastelleet kukkien väriloista ja kukintojen yksityiskohtia. Olemme yrittäneet nimetä kasveja.

Yksi tärkein asia arvostamisen kannalta on esillepano. Teen lasten kukista pieniä asetelmia ympäri taloa. Iloiset kimput ilahduttavat talon jokaisessa huoneessa. Kukkien pariksi sopivat kauniisti kirpputorilta peräisin olevat sekalaiset kirkkaat maljakot ja lasit. Luonnonkukista tulee jotenkin väistämättä mieleen Poldarkin villin kaunis Demelza, joka kulkee tuulessa pitkin nummia kukat hiuksissaan.


keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Maitokahvimedia - Uusi luku

 

Tänään ollaan tässä. Paljastusten äärellä. Ylpeydellä liitän Maitokahvimedian logon blogini sivupalkkiin kuin kunniamerkin. Tämän eteen olemme tehneet lukemattomia työtunteja yhdessä Agun ja Jennin kanssa. Tätä matkaa on vaikea pukea sanoiksi. Tiivistää näitä mielessä risteileviä ajatuksia ja fiiliksiä. Kevääseen ja kesään on mahtunut iso nippu onnistumisia, erehdyksiä, kompromisseja, raakaa työtä, iloa, kiitollisuutta ja unelmien perässä juoksemista. Kaikki on koottu pala palalta. Rakkaudella. Sinulle.

Bloggaaminen on ollut osa elämääni jo vuosia. Ihana, hassu, raivostuttavan omapäinen matkakumppani. Vuosia sitten kesäjuhlissa puhuimme kollegoiden kesken, kuinka bloggaria voi aidosti ymmärtää vain toinen bloggari. Tuossa lauseessa piilee palanen totuutta. Kiitän puolisoani siitä, että hän suo minulle tukensa, vaikka tämä hullutus saa välillä elämämme sekaisin. Kirjoittaminen on minulle tärkeää. Sanat eivät ole minulle vain sanoja. Blogi on minulle tie ulos tästä talosta, pihapiiristä, tutuista kortteleista ja kotikaupungista.

Miksi lähteä perustamaan uutta blogiyhteisöä? Syitä on lukuisia. Me halusimme vilpittömästi luoda jotakin uutta ja erilaista. Elävän ja hengittävän yhteisön, jolla olisi sydän paikallaan. Meidän aikomuksemme on olla sinua varten. Tiedän, että lupauksen lunastaminen kysyy työtä. Pyrimme jakamaan iloa, vertaistukea ja ihan konkreettistakin apua. Lisäksi lupaamme antaa huomiota pienille blogeille, jotka ansaitsevat tulla nähdyksi ja luetuksi. Me luomme katseemme myös ympäröivään maailmaan ja haluamme jakaa ja tukea myös muiden ideoita.

Maitokahvimedia koostuu toistaiseksi kolmesta blogista. Olemme tarkoituksella hieman erilaisia, vaikka samankaltaisuuksiakin löytyy. Uskon, että täydennämme toisiamme ja muodostamme hyvän tiimin, jolla viedä toimintaa eteenpäin. Alkamassa on uusi luku. Kirjaimista muodostuu sanoja. Sanoista muodostuu lauseita. Lauseista syntyy virkkeitä. Virkkeistä syntyy kappaleita. Tarina jatkuu. Omalta osaltani omistan tämän alun perheelleni ja rakkailleni. Täällä ja tähdissä.

Maitokahvimedian sivusto aukeaa lähipäivinä. Seuraa rummutusta yhteisön eri some-kanavilla. Löydät meidät Twitteristä, Facebookista ja Instagramista. Lopuksi ISO KIITOS onnistuneesta logosta Tiia ja Markus Hakalalle.

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Pilkahduksia puutarhasta


Tervehdys kiireen keskeltä. Sunnuntaina juoksin pitkin pihamaata kameran kanssa ja halusin ottaa teille kuvia sieltä ja täältä. Pikkuisia pilkahduksia. Meidän piha ei varmasti voita mitään vuoden kaunein puutarha palkintoa, mutta silti se ilahduttaa minun silmääni. Asiat ovat paljon paremmalla tolalla, jos vertaa viime kesään. Pihapiirin lähialue on siistimpi ja hallitumman oloinen. Apilat ovat levinneet todella kauniisti ympäri pihaa. Kaikki alkukesän istutukset ovat saaneet hyvän alun ja viihtyvät kasvupaikoillaan. Tänä vuonna olen myös selkeästi ihastunut luonnonkukkiin ja tämä on lasten ansiota. Lapset keräävät minulle päivittäin hauskoja kimppuja ja asettelen niitä maljakoihin ja lasikulhoihin. Tämä aihe ansaitsee ihan oman postauksensa, joten palataan siihen vielä. Toivotan teille kaikille oikein ihanaa viikkoa kauniiden kuvien kera.






sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Vaihda asennetta - Se pelastaa sinut takaisin elämälle


On hienoa voida sanoa, että on ihan ok olla minä. Seitsemän vuotta sitten en vielä viihtynyt, niin hyvin itseni kanssa. Rehellisesti sanottuna olin aika negatiivinen ihminen. Pippurinen taisteilija, mutta silti negatiivinen. Urhea toisten vierellä seisoja, mutta silti nagatiivinen. Olin väsynyt ja väsytetty. Tyhjä kuori, jonka iloinen sielu oli valutettu likakaivoon. Kadotin itseni toviksi. Iloinen sähikäinen hävisi. Kävin lävitse paljon epäonnistumisen tunteita ja jouduin todella punnitsemaan, mikä elämässä on minulle tärkeintä. Ketä rakastan tässä elämässä läpi tulenkin. Hiljalleen vuosien saatossa löysin palasia itsestäni sieltä ja täältä. Muistin taas sen nuoren tytön, joka oli täynnä elämää.Viisaampana ja kypsempänä jatkoin matkaani.

Olin elänyt vuosia siinä uskossa, että onni on jotakin, mikä tulee ulkoapäin. Ajattelin, että parisuhteeni ja elämänkumppanini tehtävä oli tehdä minut onnelliseksi. Osittan toki tämä pitääkin paikkansa. Tärkeintä on kuitenkin tehdä itse työtä onnensa eteen. Käänsin ajatuksen siten, että minusta tulisi paras vaimo miehelleni. Hiljalleen huomasin, että ajatustapani levisi muihinkin asioihin elämässäni. Mitä enemmän elämässä tavoittelee niitä asioita, jotka kokee tavoittelemisen arvoiseksi sitä tyytyväisempi omaan elämäänsä on. Eteneminen voi olla sarja pikkuisia askelia tai suuri harppaus. Tärkeintä on karistaa harteiltaan se ajatus, että jokin ei ole mahdollista. Lähes kaikki unelmat ovat toteutettavissa.

Väistämättä käy niin, että oman fiiliksen ollessa kohdillaan sitä haluaa antaa jotakin takaisin. Huutaa maailman katolta, että onnellisuus on mahdollista. Jakaa oman suuren salaisuutensa muidenkin kanssa. Asenne on käännettävissä ja siitä kaikki alkaa. Upea matka, joka vie sinut kohti seikkailuja. Parasta on, että voi sanoa: "minä tein tämän itse". Bucket list. Nerokas keksintö. Minäkin kirjoitan sellaisen. Listaa pitää myös muistaa päivittää. Vetää viiva niiden juttujen yli, jotka on tehnyt ja kokenut. Kirjoittaa tilalle uusia.

Hanki pieni kotieläin.
Tee matka, jossa käytät lentokonetta, junaa, bussia ja laivaa.
Hanki kauniit juhlakengät.
Käy jalkahoidossa.
Ratsasta hevosella.
Hyppää benjihyppy.
Hanki pieni tatuointi.
Muuta takaisin kaupunkiin.
Hanki siirtolapuutarhamökki.
Lähde majakka risteilylle.
Käy salakapakassa.
Aja ajokortti.
Hanki musta bleiseri.
Asu hetki ulkomailla.
Opettele tekemään jokin uusi resepti.
Järjestä enemmän juhlia.
Kirjoita kirje vanhalle ystävälle.
Perusta yritys.
Lakkaa varpaankyntesi.
Hanki hieno lierihattu.
Koristele piha jouluna upeilla valosarjoilla.
Kirjoita runoja.
Hauduta teetä kannussa ainakin kerran viikossa. 
Anna anteeksi.
Kuuntele enemmän musiikkia ja tanssi.
Opettele soittamaan jotakin soitinta.
Lisää viherkasveja kotiin.
Hanki todella makeet silmälasit.
Käy useammin parturissa.
Kerää puuttuvat Agatha Christie kirjat.
Opettele käyttämään punaista huulipunaa.
Tyhjennä pullollinen Bollingeria hyvässä seurassa.
Vieraile koko perheen kanssa Naantalissa.
Hae uusi Penny Lane kolikko.
X
Kirjoita. Kirjoita. Kirjoita.
Syö jäätelöä.
Päivitä listaa.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Mitä kuuluu?


Sateisia päiviä. Harmaita päiviä. Pyykkipinoja. Siivoamista. Lasten perushoitoa. Aivojen tökkimistä. Tulevien syntymäpäivien suunnittelua. Uni katkonaista. Kahvi välttämätöntä. Pikkuinen notkahdus mielialassa, mutta se oikaistiin nopeasti. Kuulumiset koostuvat arkisista jutuista. Kalenterissa on ollut kivojakin menoja, mutta moni juttu on jäänyt väliin kesäflunssan vuoksi. Onneksi mukavia tapahtumia on vielä edessä ennen kesän loppua. Tämä kesä tuntuukin menevän sellaisella pikakelauksella eteenpäin. Mistä kummasta se johtuu. Nuoruudessa kesät tuntuivat loputtoman pitkille ja olevan mahdollisuuksia täynnä. Varmasti tämä alati läsnä oleva kiire vaikuttaa asiaan. Lasten kanssa kotona oleminen on mukavaa, mutta olen kyllä paljon kiireisempi kuin töissä ikinä. Hyvä, että ehdin kohentaa välillä edes sitä kuuluisaa äitinutturaa. Siitä tulikin mieleeni, että parturiin olisi ehdottomasti päästävä. Tästä yritän nyt pitää kiinni.


Vauva on ottanut suuren edistysaskeleen ja luopunut ensimmäisestä sängystään eli äitiyspakkauksen laatikosta. Hän uinuu nyt yönsä pinnasängyssä. Hieman haikesti totesin miehelleni, että kaikki edistysaskeleet vauvan kohdalla on meille nyt niitä viimeisiä juttuja. Vaatteiden jäädessä pieneksi niitä ei käytä enää uusi vauva. Nyt meillä ei enää vauvat nuku ikinä laatikossa. Arki on niin hullua ja aikaa parisuhteelle on minimaalisesti, mutta silti pitää surra, että taloon ei tule enää uutta vauvaa. Kenties olen sitä hieman niiskuttanutkin vauvaa pidellessäni. Olenkin nauttinut vauva-ajasta ihan täysillä. Iloinnut jokaisesta yösyötöstä. Ajatellut, että se on aikaa kahdestaan vauvan kanssa muiden nukkuessa. Pitänyt sylissä vielä pitkään ruokailun jälkeen sienilampun valossa keinutuolissa kiikkuen.

Olen miettinyt myös pienoisesti tätä blogia. Pitäisikö minun ruveta pitämään monen muun tavoin blogipäiväkirjaa ja suunnitella paremmin mistä kulloinkin kirjoittelen. Vapaampi tyyli on sopinut minulle ja kiireiseen elämänvaiheeseen hyvin. Mietin vain häiritseekö teitä seuraajia, että saman aihepiirin postauksia saattaa tulla parikin peräkkäin. Pitäisikö eri aiheita tipuitella blogiin tasaisemmin. Lähiaikoina blogiin on tulossa juttua pihamaalta ja purkitan myös jalkakylpy aineksia.

lauantai 1. heinäkuuta 2017

Ihanan pysähtynyttä


Juhlat on juhlittu jo aikoja sitten, mutta vielä roikkuu koristeet keittiön katosta. Atsalea taas muistuttaa äitienpäivästä. Ei meillä sentään ole enää jouluvaloja ikkunoissa. Ennen olisin tehokkaasti korjannut kaiken pois ajoissa. Nyt ei ole kaikki asiat, niin justiinsa. En jaksa, enkä edes halua kiristellä turhista jutuista. Katon koristeista tuumasin miehelleni, että otan ne luultavasti pois elokuussa, kun vaihdan tilalle uudet syntymäpäiväkoristeet. Tämä ajatus tuntui kelpaavan myös miehelleni.

Meillä on talossa maailman helpoin vauva, mutta kolmen lapsen kanssa sukkulointi on välillä (tai siis aina) sen verran vauhdikasta, että kaikki epäoleellinen putoaa matkasta pois. Eilen taisin yrittää saada miestä jättämään ruohonleikkuun väliin ja sen sijaan tarjosin peli-iltaa lasten kanssa. Miehelläni on vain usein omassa päässään pitkä To Do-lista. Minä sitä välillä pienoisesti ahdistelen. Toisaalta itselläni on usein sama lista mielessäni koskien bloggaamista. Onneksi tämän kirjoittelun voi hoitaa yölliseen aikaan ja silloin se ei ole keneltäkään pois.

On tunnustettava, että nautin siitä, että olen pystynyt päästämään irti liiallisesta nipotuksesta ja kiristelystä asioiden suhteen. Tykkään tästä rennommasta Mira-Mariesta paljon enemmän. Viihdyn itseni kanssa nykyään paremmin. Tiedän, että lapset ovat saaneet minussa aikaan tämän muutoksen. Eilen istuin olohuoneen keinutuolissa kuopus sylissäni ja ajattelin omia pikkuisia apinoitani. Esikoinen opetti minua luopumaan itsekkyydestä. Keskimmäinen näyttämään enemmän rakkautta ja lämpöä. Kuopus taas on saanut nimityksen Pikku Tähti - Uusi Toivo (kyllä olen Tähtien Sota -fani). Pieni tuhisia on tehnyt minusta elämän edessä rohkeamman. Ihmisen, joka tavoittelee asioita, eikä pelkää enää niin herkästi epäonnistumista. Uusia ajatuksia on syntynyt iso rypäs. Jokainen askel tuntuu johdattelevan loogisesti kohti yhtä tiettyä polkua. Kiitos kuuluu paljolti lapsilleni ja upealle taustajoukolle. Lapseni ovat vilkkaita pikku apinoita, mutta he ovat minun apinoitani. Muisku.