keskiviikko 31. toukokuuta 2017

And Then I Met You...

LuKLabel

Sanon ei ikäkriisille, vaikka tässä kuussa tulee taas vastaan uusi syntymäpäivä. Täytyy silti tunnustaa, että kuluneen vuoden aikana olen miettinyt enemmän kaikkia sellaisia asioita, joille en ennen suonut paljon ajatusta. Yölliseen aikaan olen tavannut vanhoja ystäviäni nuoruudesta ja elänyt monet tunnemuistot uudelleen ja herännyt aamulla omituiseen fiilikseen. Kenties olen myös hieman katsellut taaksepäin ja miettinyt mitkä asiat ovat määrittäneet sen millainen aikuinen minusta on tullut. Katumusta tunnen minimaalisesti. Muutama asia lähinnä häiritsee. Kukapa meistä voisi olla täydellisen tyytyväinen kaikkiin valintoihinsa.

Mietin paljon sitä kuka olen tänään. Olenko jo sinut itseni kanssa. Voinko sanoa tuntevani itseni läpikotaisin. Vieläkö on yllätyksiä luvassa. Tässä kohden tarkoitan lähinnä positiivisia asioita. Muutamissa jutuissa olen onnistunut yllättämään itseni täydellisesti. Kolme lasta ja pitkään jatkunut kotiäitiys ei ollut ns. listallani, mutta niin olen kuitenkin rooliin ihan mukavasti sujahtanut. Nuorena pidin itseäni ikuisesti levottomana kulkijana, joka ei halua sitoutua toiseen ihmiseen. Pitkä parisuhde ja oma perhe ovat nousseet elämäni suurimmaksi saavutukseksi. Kenties olen jättänyt joitakin ovia avaamatta valintani vuoksi, mutta se on ollut enemmän kuin ok.

Blogin pitämisestä on tullut minulle tärkeä osa elämää. Rakkaus kirjoittamiseen on säilynyt kaikki elämäni vuodet ja sen merkitys on vain korostunut. Tänä vuonna uutena juttuna mukaan on tullut myös LuKLabel Design Team. Olen alkanut ajatella, että kenties asiat eivät kuitenkaan tapahdu vain sattumanvaraisesti. Kenties minunkin polulleni ilmestyy asioita, jotka hakeutuvat juuri minun luokseni ja auttavat minua olemaan enemmän minä. On ollut hämmentävää huomata kuinka nuoruudessa vaalimani haaveet ovat omalla tavallaan kuitenkin toteutuneet elämässäni, vaikka olen ajatellut kulkeneeni niistä kovin kauas.

Olen tullut siihen tulokseen, että olen saattanut olla itselleni liian ankara. En ole osannut taputtaa itseäni olalle tai välillä kehaista, kun olen jossakin onnistunut. Turhan usein olen laskenut heikkoudeksi jotakin sellaista, joka tekee juuri minusta minut. Tulevaisuudessa ajattelin olla itselleni lempeämpi. Rohkaista itseäni samalla tavalla kuin rohkaisen lapsiani. Luulin olevani unelmia vailla, mutta kyllä niitä kuitenkin löytyy yllättävän paljon. Isoja ja pieniä. Lupaan itselleni, että jatkossa tavoittelen niitä hivenen määrätietoisemmin.

Pikku Tähden huone - Perinteistä ja modernia


Vauvanhuone kylpee aamuauringossa. Päivä heräilee hiljaa. Valo siivilöityy kauniisti lakosverhon lävitse sisälle huoneeseen. Me keinumme vielä Pikku Tähden kanssa ja katselemme naapurin säntillisesti leikkaamaa pensasaitaa. Näkymä alkaa olla tuttu. Olemme asuneet talossa yli kuutisen vuotta, mutta olen viettänyt vain vähän aikaa vintin pienessä huoneessa. Remontin ja huoneiden uudelleenjärjestelyn jälkeen olen viettänyt pienessä huoneessa pitkät tovit. Vauvanhuoneen naapurissa sijaitsee vanhempien makuuhuone, jossa nukkuu myös Pikku Herra. Vintissä on ihanan rauhallinen tunnelma. Sinne kantautuvat talon äänet ihanan vaimeasti. Huomaan usein vetäytyväni vauvan kanssa muuten vain kiikkumaan vinttiin. Saamme hetken hengähtää yhdessä ja olla kahden.


Pientä huonetta olen sisustanut rakkaudella ja ajatuksella. En ole halunnut tukkia pientä huonetta liialla tavaralla. Huoneesta löytyy vain välttämättömimmät tavarat ja huonekalut. Toki tietysti myös jotakin pientä ja somaa. Uutta huoneessa on vain pinnasänky ja kaunis pelkistetty Ristomatti Ratian Aitta-matto. Matto sopii huoneeseen täydellisesti, se on juuri sopivan kokoinen (75 x 200 cm). Matto muodostaa yhdessä keinutuolin kanssa hauskan parin, joka antaa pienelle huoneelle luonnetta. Puuvillamatto on ilmeeltään yhtä aikaa perinteinen ja moderni. Mustavalkoinen väritys tuo puuvillamaton hienosti tähän päivään. Olen aina rakastanut puuvillaräsymattoja. Talostamme löytyy muutama kappale mummoni vanhoja räsymattoja. Olen kuljettanut mattoja pitkään mukanani aina ensimmäisestä vuokrakodistamme lähtien. Aitta-matto tulee varmasti olemaan yhtä lailla sisustuksen kestosuosikki.


Huoneen kalustus on kokoelma vuosien varrella kertyneitä huonekaluja. Marimekon tarjotinpöydän, Ilmari Tapiovaaran Mademoiselle tuolin ja Eero Aarnion Origo valaisimen hankimme ensimmäiseen täysin omaan kotiimme. Askon vanhan senkin pelastimme joutumasta kaatopaikalle. Pieni musta keinutuoli on hankittu käytettynä. Pikku Tähti nukkuu vielä tovin äitiypakkauslaatikossa. Jätimme huoneesta suosiolla hoitopöydän pois ja hankimme pinnasängyn päälle laitettavan hoitotason. Ratkaisu on osoittautunut oikeaksi ja on melkoisen näppärä. Näin säästimme huomattavasti tilaa ja huone säilytti avaruutensa pienestä koosta huolimatta.


Yhteistyössä Always somewhere else ja VM Carpet

tiistai 30. toukokuuta 2017

Mitä tekee esikoinen päiväunien aikana?


Olemme kaikki olleet ns. uuden edessä, kun perheeseen on saapunut uusi vauva. Talossa on nyt kolme lasta ja kaksi heistä nukkuu päivän aikana päiväunet. Vauva toki nukkuu unia monta kertaa päivässä. Pikkuisten rauhoittaminen päiväunille kestää minulta nykyisin pidempään ja esikoinen joutuu tällöin olemaan talon alakerrassa itsekseen leikkimässä. Nyt olemme ottaneet uuden rutiinin päiviin. Pienten ollessa nukkumassa esikoinen saa tehdä omia ison tytön tehtäviä. Aika kuluu joutuisasti ja mukavan puuhan parissa. Neiti Pippuri on ollut oikein mielissään omasta rauhoitetusta hetkestään. Loistavinta tietysti on, että puuha on mielekästä ja samalla oppii uusia asioita. On hyvä harjoitella uusia taitoja syksyllä alkavaa eskaria varten. Tehtäviin keskittyminen ja paikallaan istuminen vaati harjoitusta. Positiiviset kokemukset rohkaisevat ja innostavat uuden oppimiseen.

Oppi&ilo tuotteet ovat kyllä riemastuttavan nerokkaita. Kirjat, kortit ja pelit ovat täynnä iloisia värejä ja kuvia. Pyyhittävät puuhakirjat ja puuhakortit säästävät kukkaroa ja ovat meidän neidistä todella kiehtovia. Virheet eivät harmita, kun tussin jälki on helppo pyyhkäistä pois ja aloittaa alusta. Numerot ja kirjaimet tulevat tutuiksi hauskan tekemisen kautta. Siirtokuvapuuhakirja tutustuttaa uusiin eläimiin ja erilaisiin elinympäristöihin. Siirtokuvat muistan myös omasta lapsuudestani. Puuhakirjat ja puuhakortit on myös helppo pakata mukaan kesän tuleville retkille ja matkoille!

Itselläni on tuotteista vain positiivista sanottavaa ja voin vilpittömästi suositella niitä kaikille joiden talossa asustaa puuhakkaita tyttöjä ja poikia. Oppi&ilo tuoteperhe on todella laaja. Itse ajattelin ostaa kummipojalleni syntymäpäivälahjaksi jotakin hauskaa ja kehittävää tekemistä. Oletko sinä jo kokeillut Oppi&ilo tuotteita? Tykkäsitkö?




Yhteistyössä Always somewhere else ja Oppi&ilo

Pikku Tähden oma huone - Vaatesäilytys


Tervetuloa kurkistamaan meidän talon Pikku Tähden omaan huoneeseen. Huone ei ole koolla pilattu, mutta sinne mahtuu mukavasti kaikki tarpeellinen. Huone sijaitsee entisessä "työhuoneessani". Vintin pienempi huone ehti odottaa remonttia vuosia. Täytyy sanoa, että matka valmiiseen huoneeseen on ollut pitkä. Eniten aikaa kului vintin tavaroiden läpikäymiseen. Osalle löytyi uusi omistaja ja osan laitoimme surutta pois. Olemme asuneet mieheni kanssa niin pitkään yhdessä, että meille on tavaraa ehtinyt kertyä melkoisesti. Vintti toimi myös pitkään lähinnä tavaroiden säilytyspaikkana. Sinne oli kätevä unohtaa laatikoittain tavaraa, koska ne olivat poissa silmistä.

Pienessä huoneessa ei ole kiinteitä kaappeja, joten vaatesäilytys piti miettiä uusiksi. Huonekorkeus on myös sen verran matala, että kaikki ratkaisut eivät huoneessa toimi ja teetetyt kaapit olisivat tulleet liian kalliiksi. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että tulevaisuudessa huonejärjestys saattaa taas muuttua lasten kasvaessa. Meillä oli vapaana 60-luvulta peräisin oleva Askon lipasto, joka on ollut meillä ennen mm. olohuoneessa tv-tasona. Nyt oli lipaston vuoro muuntautua vauvan huoneen vaatesäilyttimeksi. Aluksi ajattelin kohentaa lipaston ilmettä koristeteippauksilla, mutta jätin sen sitten tekemättä. Senkki on ihan kaunis sellaisenaan. Kaluste on siro ja tarjoaa runsaasti säilytystilaa. Hieman hymyilyttää ajatella, että joku on joskus kalusteen uutena ostanut olohuoneeseen ja nyt siinä on sisällä vauvanvaatteita.

Minä en pidä yhtään suurista vaippapaketeista. Piilotin vaipat alunperin lelujen säilytykseen hankkimaani koriin. Toimii todella hyvin!! Erilaisia ratkaisuja kannattaa etsiä. Vanha retro senkki istuu kauniisti pieneen huoneeseen ja antaa mukavasti särmää sisustukseen. Palataan taas hetken päästä huoneen uusiin tunnelmiin.

torstai 25. toukokuuta 2017

Kauniit juhlat perheen kesken


Viime sunnuntaina vietimme Pikku Tähden ristiäisiä pienellä porukalla. Läsnä olivat vain meille kaikista läheisimmät ihmiset. Onneksemme saimme juhliin saman papin, joka on kastanut perheemme kaikki lapset. Pappi on meille molemmille vanhemmille tuttu jo omasta nuoruudestamme. Tietynlaista haikeutta oli ilmassa. Vietimme viimeisiä ristiäisiä tässä talossa. Nyt keskitymme kasvattamaan lapsiamme ja taivaltamaan tätä matkaa yhdessä. Meidän perhe on nyt kokonainen. Kaikki on kuten olla pitää. Tulevaisuus on näissä kolmessa ihanassa ja täysin keskenään erilaisessa lapsessa.



Juhlien järjestämisen oli tällä kertaa hieman häsäämistä. Tekemistä tuntui olevan, niin paljon ja aikaa vastaavasti kovin vähän. Pari kommellusta sattui myös matkan varrella. Juhlatarvikkeet jäivät matkahuoltoon sekaannuksen vuoksi. Juhlapäivänä marenkikakku jäi kokoamatta ja poropiirakka kärähti uunissa unohduksen vuoksi. Kaikkea sattuu, kun on paljon ajateltavaa ja tehtävää. Juhlat olivat silti onnistuneet ja kommellukset ovat oikeastaan vain hauska muisto päivästä.

 

En tiedä mistä se johtuu, että talo tuntuu aina näyttävät parhaat puolensa, kun siellä vietetään juhlia. Kenties itse unohdan hetkeksi kaikki itseäni vaivaavat asiat ja keskityn vain siihen mitä olen saanut ponnisteluillani aikaan. Pitkin viikkoa siivosin ja järjestelin paikkoja kuntoon. Pesin ja silitin verhoja, sekä siivosin pois silmistä kaiken epämääräisen. Ei siis ihme, että talo näytti viihtyisältä. Koristeet ja kukat toivat oman osansa tunnelmaan. Pihamaalla orvokit ja samettiruusut loistivat kukkalaatikoissa. Pihakalusto ja rappuset oli käsitelty puuöljyllä siisteiksi. Piha siivottu kevään roskista. Juhlien jälkeenkin sitä vielä nauttii hetken puhtaasta ja järjestyksessä olevasta kodista, sekä syö jääkaappiin jääneitä herkkuja.

Juhlien menu:

Voileipäkakku
Fetasalaatti
Ruissipsit/tuorejuustolevite
Kinkkupasteijat

Suklainen kuivakakku
Kuningatarjuustokakku
Pikku Herkkuja (vaahtokarkkeja, suklaatryffeleitä, lajitelma konvehteja, keksejä) 


 Pikkuinen Tähti sai hurmaavia lahjoja.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Puutarhaunelmia


Menneet vuodet ovat opettaneet minulle rohkeutta tarttua asioihin. Välillä voi astua reippaan askeleen mukavuusalueen ulkopuolelle. Epäonnistumista ei kannata ainakaan etukäteen pelätä. Olen koko ikäni kärsinyt viherpeukalon puutteesta. Rakastan silti erilaisia kasveja, sekä puutarharakennelmia. Katson televisiosta jokaisen puutarhaohjelman ja unelmoin. Haluaisin ottaa homman haltuun. Tänä keväänä Viherpeukalot auttavat minua alkuun hommassa.

Pihamme on todella suuri ja ajattelin aluksi ryhdistäytyä lähipihan kuntoon laittamisessa. Tavoitteena on, että olisi kiva katsella ikkunoista pihalle ja nähdä jotakin silmää hivelevää (ja tuntea pienoista tyytyväisyyttä). Viherpeukaloiden nettisivujen avulla etsin pihamme haastaviin olosuhteisiin soveltuvia kasveja. Kukka- ja kasvihaku auttaa jokaista löytämään juuri omaan pihaan sopivat kasvit!! Sivustolta löytyy kätevästi myös hoito-ohjeet. Itseäni helpotti suuresti se, että kaikki oleellinen tieto löytyi samasta paikasta. Elämä on juuri nyt niin kiireistä, että ei yksinkertaisesti ole aikaa lukea paksua pinoa puutarhakirjoja tai viettää tuntitolkulla aikaa netin uumenissa tietoa etsien. Tilauksen tekeminen oli kyllä todella helppoa ja vaivatonta. Kasvit saapuivat matkahuoltoon melkoisen pikaisesti.


Aurinkoiseen ja paahteiseen pihaan valitsin sitkeitä kasveja, jotka kestävät myös vähäravinteisen kasvualustan. Samalla taisin myös moninkertaistaa pihaprojektin onnistumisen mahdollisuutta. Rakastan erilaisia havukasveja ja monivuotisia perennoja. Uskon, että pihapiiri saa uusista istutuksista rutkasti näyttävyyttä! Nyt suunnittelemaan istutuspaikkoja kasveille. Tuleva torstai hyödynnetään ehdottomasti pihahommille. Puran pihamaan tapahtumia tänne blogin puolelle, jotta tekin pääsette mukaan puuhaan! Tiedossa siis suunnitelmia, rankkaa työtä, tuloksen ihastelua ja yksi hauska pieni diy-ylläri, joka varmasti innostaa monia teistä. Palataan.

Yhteistyössä Always somewhere else ja Viherpeukalot

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Värikästä vai pelkistettyä?


Jäätelöpuikko tuo kesän tullessaan, vaikka sää on ollut melkoisen oikukas viimeiset viikot. Äitienpäivän suuren myllerryksen jälkeen olen sisustellut Pikku Tähden huonetta ihan rauhassa ja maltilla. Voisi sanoa, että olen makustellut eri värejä. Huone on melkoisen pieni, mutta samalla todella viihtyisä. Seinissä ja katossa on uudet kauniit paneelit. Väritys on valkoista ja vaaleanharmaata. Yleensä hoidan sisustuksen nopealla kädellä, mutta nyt olen halunnut kerrankin miettiä rauhassa, mitä huonekaluja ja esineitä huoneeseen todella haluan. Olen huomannut miettiväni kuinka rakastan värejä, mutta samalla sydämeni sykkii myös mustavalkoiselle tyylille. Aluksi ajattelin, että tekisin huoneesta mustavalkoisen, mutta värejä alkoi ilmestyä huoneeseen kuin itsestään. Ehdottomuus on jotakin mihin en mitä ilmeisimmin pysty.


Rakastan vanhoja esineitä ja kerroksellisuutta sisustuksessa. Yhdistelen mielelläni uutta ja vanhaa, halpaa ja kallista. Teen löytöjä kirpputoreilta ja nettikaupoista. Minulle on tärkeää, että koti saa hyvälle tuulelle. Olen erityisesti panostanut kotimme lastenhuoneisiin. Toivon, että lapset muistaisivat lapsuudenkodin iloiset värit ja huoneet, jotka kutsuivat leikkimään. Pikku Tähden huonetta esittelen tarkemmin blogissa, kun olen saanut kaiken kohdalleen. Sitruunainen Tiitiäinen & Tyllerö tarjoilee kaikenlaisia herkkuja lastenhuoneisiin! Käykää ihmeessä tutustumassa valikoimaan. Iloinen Jäätelöpuikko pääsee koristamaan Pikku Tähden pinnasänkyä. Seurakseen pikkuinen tyyny saa mummon virkkaaman päiväpeiton.


Tärkeintä on kokea koti omakseen. Erilaisia tyylejä voi rohkeasti yhdistellä toisiinsa tai vain ympäröidä itsensä asioilla joista todella pitää. Ja elämän tarjoillessa sitruunoita kannattaa ehdottomasti leipoa piirakka!

Yhteistyössä Always somewhere else ja Tiitiäinen & Tyllerö

tiistai 16. toukokuuta 2017

Kuulumisia - Lähestyvät ristiäiset


Päivät kuluvat hurjaa vauhtia ja muistuttavat toisiaan. Kolmen lapsen perässä pysyttely on kyllä melkoinen taitolaji. On päiviä, jolloin kaikki soljuu eteenpäin ihan mukavasti ja välillä taas kaikki aikataulut menevät ristiin ja rastiin. Vauvalla on tietysti oma aikataulunsa ja perheen keskimmäinenkin on vielä kovin pieni. Päivästä kuluu paljon aikaa perushoitoon, sylittelyyn ja isompien lasten riitojen selvittelyyn. Olen saanut huomata, että kolme lasta on melkoinen työmaa. On tämä silti ihanaa, vaikka välillä meinaa vuorokaudesta yksinkertaisesti loppua tunnit. Unenpuute saa muistin pätkimään ja itsestä ei juuri ehdi pitää huolta. Olen kuitenkin monena aamuna saanut ihailla heräävää päivää. Maisema vintin ikkunasta ei ole kovin kaunis, mutta taivaan vaihtuvat värit piristävät mieltä. Aamun kirkkaus syttyy aivan hetkessä. Kaunista.


Lähestyvät ristiäiset ovat teettääneet työtä ja vielä on paljon tekemättä. Juuri nyt tuntuu siltä, että ehdinkö leipomaan, siivoamaan ja järjestämään paikat ajoissa kuntoon. Pikkuisille pitäisi löytää juhlavaatteet ja minunkin pitäisi mahtua johonkin mekkoon. Mikä siinä on, että ristiäiset tuntuvat aina tulevan eteen niin kovin nopeasti? Tänään kahvittelimme papin kanssa ja sovimme toimituksen kulusta. Olen yrittänyt jakaa pieniä hommia ympäri viikkoa, jotta suoriutuisin kaikesta, mitä pitää tehdä. Leipominen jää kaikki lauantaille. Silloin on keittiössä uuni kuumana ja kakkuja paistellaan sarjassa.


Äitienpäivän vietimme kotona. Minua hemmoteltiin hyvällä ruoalla ja sain kerrankin juoda kahvini kuumana. Uhrasimme päivästä arvokkaita tunteja talon huonejärjestyksen vaihtamiselle. Minä ja perheen pienimmät muutimme takaisin talon vinttiin ja leikkihuone palautui talon alakertaan. Olen laittanut hiljakseen Pikku Tähden huonetta kuntoon ja siitä on tulossa postausta blogiin. Postausta on luvassa myös pihamaan viherpeukalo hommista.

Ihan viime viikkoina olen vihdoinkin saanut ajatukseni juoksemaan blogin suhteen hieman uusille urille. Tätä hommaa on kiva tehdä, mutta ei siten, että tuntee syyllisyyttä tai painetta postausten määrästä. Juuri nyt elämä on sen verran kiireistä ja kuluttavaa, että olisi täysin kohtuutonta vaatia itseltään kovin tiuhaa päivitystä. Täällä kuitenkin ollaan ja kaikkea kivaa on luvassa, mutta perheen ja lasten ehdoilla. Haluan myös, että homma pysyy itselle mielekkäänä. Elämä ensin ja sitten blogi.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

JEE - Vihdoinkin toimiva vaunuverho


Tänään oli ihastuttavan aurinkoinen päivä. Vietimme koko perhe touhukasta päivää omassa pihassa. Huomasin iloitsevani, että pihassamme on lapsien leikeille runsaasti tilaa. Hiekkalaatikolla keitettiin kurapuuroa, pelattiin palloa, keinuttiin, ratsastettiin keppihevosella, piirrettiin katuliiduilla, potkuteltiin mopolla ja potkulaudalla sekä kerättiin kukkasia. Puuhaa ja menoa riitti. Perheen Pikku Tähti tyytyi ottamaan pihalla kunnon nokoset vaunuissa.


Voisi ajatella, että talon viimeiselle vauvalle ei juuri hankita mitään uutta. Näin minäkin ajattelin. Meillähän pitäisi olla kaikki valmiinaa pienokasta varten. Olen kuulunut niihin vanhempiin, jotka ovat hankkineet tavararoita maltillisesti kaikille talon lapsille. Monesta asiata olen ajatellut, että pärjään ilmankin. Nyt olen kuitekin vaihtanut mielipidettä vaunuverhon suhteen. Kolmannen lapsen kohdalla en enää halua taiteilla harsoliinoja pyykkipojilla kiinni vaunun kuomuun. Viritykseni eivät ole koskaan pysyneet kunnolla paikoillaan.


Ilokseni sain mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Baby Wallaby:n kanssa ja löysin heidän valikoimistaan aivan ihastuttavan käännettävän vaunuverhon. Vaunuverho (52 x 57 cm) on 100% puuvillaa ja suojaa vauvaa pienoiselta sateelta, tuulelta ja auringolta sekä melulta. Vaunuverhon voi kiinnittää kätevästi myös turvakaukalon kantokahvaan! Paketin mukana tulee seitsemän joustavaa muovirengasta. Baby Wallaby:n tekstiilit ovat lapselle turvallisia eivätkä sisällä käsittely- tai lisäainejäämiä. Tuotteet voidaan pestä 30 asteessa ja silittää yhden pisteen silityksellä.



Vaunuverho on mielestäni oikein mukavan näköinen. Tunnustaudun raitojen faniksi. Myönnän, että ulkoilu vauvan kanssa helpottui ja muuttui myös tyylikkäämmäksi. Samaa kuosia oleva trikoopeitto (80 x 80 cm) täydentää kokonaisuuden. Vaunuverho ja trikoopeitto piristävät ihanasti mustien rattaiden hieman raskasta ilmettä.


Instagramin puolella on nyt käynnissä kiva arvonta, jossa voittona on testissä ollut setti. Tarjolla voittajalle siis käännettävä vaunuverho ja pehmoinen trikoopeitto! Kipaise osallistumassa!

Yhteistyössä Always somewhere else ja Baby Wallaby

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Kotiäidillä on juuri nyt pikkuisen kiire


Vappu oli ja meni. Olisin halunnut panostaa enemmän yhteiseen hassutteluun, mutta viikonloppu hurahti ohi jälleen kerran liian nopeasti. Tunnen pientä alakuloa. Toivoisin, että saisin päivään mahdutettua muutaman ylimääräisen tunnin. Käyttäisin ne lasten kanssa leikkien ja touhuten. Tarvitsisimme enemmän perheaikaa. Rauhallisia päiviä ilman ylimääräistä ohjelmaa. Tässä taitaa pienoisesti puhua nyt yövalvomiset. Eihän sitä toki voi ohittaa, että yöt ovat juuri nyt hieman repaleisia. Kyllähän se väistämättä näkyy monessa asiassa. Väsymyksen läpi katsottuna Vapun värit eivät näyttäneet tänä vuonna ihan, niin kirkkaille kuin yleensä. Ja toki sitä heti tuntee syyllisyyttä, jos ei ole kaikessa täydellisesti mukana.

Nyt täytyy keskittyä entistä enemmän pieniin iloihin. Päivät täyttyvät erilaisesta juoksemisesta. On jatkuva kiire, mutta en kuitenkaan tunnu saavan juuri mitään aikaan. Syöttöjen välissä juoksen taloa päästä päähän kanniskellen likapyykkiä, peittämässä sänkyjä ja keräämässä leluja. Toisella kädellä keitän makaronia, imuroin ja otan samalla vastaan keskimmäisen uhmaa. Otan ilolla vastaan jokaisen ylimääräisen pyhän kalenteriin ja sen myötä toisen aikuisen kotiin auttamaan lasten kanssa. Liian usein joudun vetoamaan kiireeseen, kun lapset haluaisivat äidin mukaan leikkiin. Tekisi mieli antaa sänkyjen olla peittämättä, jättää astianpesukone tyhjentämättä ja täyttämättä...listaa voisi jatkaa loputtomiin. Haluaisin vain olla perheeni kanssa. Pelata lautapelejä, lähteä metsäretkelle ja paistella lettuja. Ei kaipaa vieraita. Juuri nyt oma porukka riittää.




tiistai 2. toukokuuta 2017

Pieni Tähti, joka putosi syliini


Ajatus sinusta syntyi, kun menetimme jotakin isoa ja arvokasta. Menetimme ihmisen, joka oli osa meidän perhettä. Osa sitä perhettä, joka kootaan aikuisena ihmisistä jotka koetaan erityisellä tavalla läheisiksi. Ystävän äkillinen poismeno jätti jälkeensä suuren tyhjiön. Kävimme lävitse kaikki surun eri vaiheet. Oli epäuskoa, vihaa, ikävää ja hyväksyntää. Aluksi oli vaikea käsittää sitä minkä tiesi todeksi. Seuraavana tuli viha. Maailma oli riistänyt sinut meiltä. Vihasin pimeyttä, joka tuntui sulkevan väkisin syliinsä.

Muistan kuinka usein itkin yksinäni. Etsin lohtua musiikista. Meille tutuista kappaleista. Ne toivat sinut aina hetkeksi lähemmäksi. Pidin pientä poikaani sylissäni ja keinutin häntä musiikin tahtiin. Yritin samalla vakuutella itselleni kuinka kaikki muuttuisi taas hyväksi. Kuinka tulisi hyvksyntä sille, että asiat olivat nyt toisin. Oli talvi, tuli kevät ja alkoi vihdoin kesä.

Pimeys ja suru saivat minut kapinoimaan. Halusin luoda valoa sinne missä oli pimeää. Meiltä oli viety jotakin ja minä halusin luoda tilalle iloa. Laittaa kampoihin elämälle ja sen julmille oikuille. Halusin kuoleman sijasta elämää. Jossakin toiveeni kuultiin. Haluaisin ajatella, että sinä lähetit meille Tähden. Pieni Tähti putosi syliini matkaten ensin läpi pimeyden ja valon. Silittäessäni pienen tyttäreni poskea, sulkiessani hänet syliini tunnen kuinka pimeys väistyy ja antaa vihdoin periksi. Tunnen kuinka ilma taas kulkee keuhkoissani.

Olet yhä osa elämäämme. Olet ajatuksissa ja puheissa. Lukemattomissa muistoissa. Emme ole sanoneet sinulle hyvästi. Parhaat ystävät eivät jätä hyvästejä. Me tapaamme vielä. Elämä jatkuu. Valossa ja askel kerrallaan. Pikkuinen Tähti on täällä.