keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Sisustuksen punainen lanka?


Minulla on ollut jo pitkään pieni pulma, jota en ole saanut ratkaistuksi. Osaksi syy on ollut ajanpuutteessa ja osaksi jossakin muualla. Rakastan sisustamista ja kodin laittoa. Koti on minulle se maailman tärkein paikka. Tykkään todella paljon mukavasta ja rennosta tyylistä sisustaa, mutta kaipaisin kuitenkin kotiini jotakin punaista lankaa kaiken keskelle. Huonekalut ja sisustuksessa käytetyt värit luovat yhdessä kodin tyylin. Rakastan värejä ja muuttaessamme taloon halusinkin niitä reilusti esille. Odotin esikoistani ja halusin talosta iloisen ja lapsenkin silmään hauskan paikan. Keittiönseinät maalattiin keltaisella ja lattiasta tuli hauskan mustavalkoruudullinen. Erilaiset kasvit kukkivat tapeteissa. Olemme asuneet nyt talossa yli kahdeksan vuotta ja hiljalleen olen tuonut kotiin myös paljon mustavalkoista/harmaata ja ruskeaa. Talon kaksi kerrosta ovatkin kenties hieman eripariset. Yläkerta heijastelee enemmän sitä, mistä pidän juuri nyt ja alakerta taas muuttohetken tyyliä.

Talon kalusteet ovat etsiytyneet luoksemme ja edustavat enimmälti retrotyyliä. Seasta löytyy toki myös Ikean pelkistettyjä tasoja. Vanhasta kaupunkikodistamme toimme tietysti mukanamme kristallikruunut ja modernit valaisimet. Kristallikruunut kiinnitimme paikoilleen, mutta desing-valaisimet pakkasimme varastoon. On keinutuoleja, räsymattoja, pajukoreja, eriparisia keittiöntuoleja. Kaikkea tuntuu löytyvän paitsi yhtenäistä tyyliä. Harmittelen asiaa. Lasten myötä sisustukseen on tullut vielä monta muuttujaa lisää. Astiakaapissa kävikin jo tovi sitten pieni puhuri ja laitoin värikästä teema pois ja tilalle tuli valkoista arcticaa. Tarjoiluastioissa värit säilyivät. Tässä sen kaksijakoisuuden taas näkee. Virnistys.

Rintamamiestalossa asuminen on myös vaikuttanut paljon valintoihimme. Miehelleni ja minulle on ollut aivan selvää alusta asti, että emme halua modernisoida juurikaan tyyliä talon sisällä. Olemme monessa kohdin pitäytyneet aika perinteisissä ratkaisuissa. Vanhaa on myös paljon korjattu ja kunnostettu. Koti on kuitenkin elämistä varten. En halua, että kotini alkaisi muistuttaa, mitään sisustuslehdissä näkemääni. Toki perheen yhteiset muistot ja se meidän oma tyyli ovat tärkeimpiä juttuja. Oman toiveeni voi oikeastaan typistää muutamaan lauseeseen. Haluan, että kodissani vallitsee harmonia vanhan ja uuden välillä. Haluan ylimääräisen tavaran pois. Haluan, että en ärsyynny kodissani ja arki sujuu. Haluan viettää aikaa perheeni kanssa. En halua raivata ja siirrellä kasoja. Ratkaisinko nyt oman ongelmani? Vähennä tavaraa. Värien suhteen toivon tasapainoa. Kenties siirrän värit lastenhuoneisiin ja rauhoitan kodin muut huoneet. Näin saan senkin asian iloisesti kuriin. Kuulostaako mietteet tutuille?

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

#slowmorning - Lempeyskirja

Lempeyskirja

Kaupallinen yhteistyö
*kirja saatu kustantajalta

Kirjoitan tätä postausta aurinkoisena aamuna. Ulkona vallitseva keli sopii mainiosti tämän kirjan esittelyyn. Toisaalta Muita ihania-lempeyskirja tavoittaisi auringon pilvisenäkin päivänä. Kirja sai minut hulluttelemaan valokuvauksen hetkellä. Eihän ilosanomasta voi kertoa tylsällä kuvalla. Se kaipaa kaverikseen yksisarvisen, kimalletta ja hentoja sulkia. Olen ilokseni saanut tavata kirjan takaa löytyvän Tiina Arposen ohimennen. Ihana, suloinen ja lempeän tuntuinen ihminen, joka säteilee positiivista energiaa. Kirja on kyllä aivan hänen näköisensä.

Kenelle lempeyskirjaa suosittelisin? Kaikille. Erityisesti kenties kaikille niille ihmisille, jotka eivät pidä elämästään minkäänlaista päiväkirjaa. Minä kirjoitan paljon, mutta päiväkirjaa en ole pitänyt enää vuosiin. Koin sen lopulta itselleni kovin työlääksi. Muita ihania-lempeyskirja esittää ihania kysymyksiä, joihin voi vastata omassa tahdissaan. Kysymykset laittavat miettimään elämän pieniä positiivisia juttuja, joissa lopulta piilee suuri voima. Jokaisen meistä tulisi tasaisin väliajoin ihmetellä elämäänsä ja sen ihanuuksia. Muistaa kaikki itsestä kerrottu hyvä. Listata muistiin mahtavat ideat, jotta niitä ei unohtaisi. Kirjoittaa paperille ystävien kertomia elämänviisauksia. Miettiä missä, juuri minä olen älynhyvä. Onko sinulle tullut ikinä mieleen kirjoittaa ylös parhaat unesi?


Se ei oo
PIIP,
niin justiinsa.

- Muita ihania - Lempeyskirja

Värikkäässä kirjassa keskitytään nykyhetkeen, haaveiluun ja tulevaan. Kiitetään omaa itseään ja muita hyviä tyyppejä vierellä. Kukin täyttää kirjaa tavallaan ja jokaisesta kirjasta tulee lopulta aivan omanlaisensa ja uniikki. Aivan kuten me ihmisetkin olemme. Oma kirjani täyttyy liimatuista lippusista ja lappusista. Kirjan väliin sujahtaa tärkeät postikortit ja leffaliput. Kirjanmerkkinä toimii pyykkipoika. Kirjan sivuista saisi tehtyä itselleen ihania huoneentauluja. Huumorista ja hyvästä tuulesta muistuttavat kuvat ja puhuttelevat pikkuiset tekstit ohjaavat mainiosti rankankin arjen keskellä kohti lempeyttä. Saattaapa käydä myös niin, että tulee vastustamaton halu kaivaa vesivärit esille. Mene ja tiedä.

Yhteistyössä Gummerus

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Pienet arjen pelastajat

Luonnonkosmetiikka


Kaupallinen yhteistyö
*tuotteet pr-näytteitä

Mistä löytyvät arjessa ne pienet hetket itselle?
Viikolla vasta lasten mentyä nukkumaan.
Viikonloppuisin. Talon herätessä uniltaan myöhemmin.
Mitä pieninä hetkinä tehdään?
Luetaan kirjaa.
Käydään pitkässä suihkussa.
Juodaan kahvia rauhassa ja huolella.
Hipsitään villasukat jalassa sänkyyn ja 
tuoksutellaan kasvovoidetta.
Hoidetaan väsyneitä kasvoja
ja kuivia käsiä.
Loppu aika ollaan hiljaa paikallaan.
Nautitaan toisen läheisyydestä, lämmöstä
 ja talon hiljaisuudesta

Ihanaa päästä jakamaan teidän kanssanne muutama uusi tuttavuus, joista on tullut osa arkeani. Burt's Bees Almond Milk Hand Cream on ihanan täyteläinen. Suorastaan purkillinen taivasta. Yhdysvaltalainen Burt's Bees on minulle entuudestaan tuttu merkki. Burt's Bees tuotteissa on kerrassaan suloinen tuoksumaailma. Käsivoiteelta odotin paljon ja odotukset kyllä täyttyivätkin. Manteliöljy, E-vitamiini, aloe ja mehiläisvaha ovat yhdessä, niin hyvä kombo, että en ihan heti toista keksi. Talvisin käsieni iho on aina kovalla koetuksella. Kaikki rasvat eivät vain tehoa, vaikka niitä käyttäisi kuinka vakituisesti. Jo parin käyttökerran jälkeen huomasin, kuinka käsien ihoa ei enää kiristänyt ja iho alkoi elpyä. Täältä lähtee siis vahva suositus. Käsivoiteen tuoksu on ihana makea NAM (tässä puhuu tuoksuherkkä ihminen). Yksinkertaisuus, luonnollisuus ja vastuullisuus aina raaka-aineista pakkauksiin ovat Burt's Bees tuotteiden kolme tärkeintä periaatetta.

Yleensä en ole kasvovoiteiden kanssa kovinkaan kokeilunhaluinen. Olen vuosia ostanut aina samaa merkkiä. Suomessa valmistettu Murumuru kasvovoide (100% vegaaninen, FI-Natura-sertifioitu, Eläinkokeeton, Leaping Bunny -auditoitu) kutkutti kuitenkin uteliaisuuttani. Halusin kokeilla ravitsevaa, tehokosteuttavaa (Sodium PCA:ta, chiansiemenöljy) ja kaikille ihotyypeille sopivaa  kasvovoidetta, jossa yhdistyy kätevästi päivä- että yövoide. Minä tunnustan, että menen aina yhden purkin periaatteella arjessani. Haluan tehdä kaiken kauneudenhoitoon liittyvän mahdollisimman simppelisti ja aikaa säästäen. Totuus tietysti on, että arkeni on ollut jo tovin perin hektistä. Vuorokauteen ei saa edes ostettua lisätunteja. Ajan puute saa todella pohtimaan, miten asioita voisi tehdä tehokkaammin, vähemmällä rasituksella ja mahdollisesti päällekkäin. Pitkä selitys sille, miksi minulla ei ole yöpöydällä erikseen yövoidetta. Murumurun kätevän purkin ansiosta kasvovoidetta tulee annosteltua juuri oikea määrä. Pieni purkki on yllättävän riittoisa. Murumurun tuotteita myy Ruohonjuuri ja Hehku-myymälät.


Mitä olisi ihon kosteutus ilman kuorintaa. Kauneusrutiineissani on vuodesta toiseen (oli kiire tai ei) pysynyt kaksi mielestäni tärkeintä seikkaa. Kuorinta ja kosteutus. Tällä tehokaksikolla pääsee jo pitkälle. Urtekram Laventeli Body Scrub on kasvipohjainen kuorinta, jossa kuorivana aineena on risiinihelmet. Laventeliuutteet, probiootit, sekä luomukuorinta-aineet viimeistelevät kokemuksen. Kuorinta tekee ihosta ihanan sileän. Tuote levitetään kostealle iholle ja huuhdellaan. Saman merkin Aloe Vera huulivoide on myös erityisen ihanaa. Täytyyhän huuletkin muistaa aina kosteuttaa. Tanskalainen Urtekram alkaa olla jo merkkinä tuttu kaikille. Tarjolla on luomuelintarvikkeita, luomusertifioitua luonnonkosmetiikkaa, puhdistusaineita sekä allergikoille sopivia tuotteita (laktoosittomia ja gluteenittomia).

Kiitos Sugar

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Onni asuu jo sinussa

Onni asuu jo sinussa

Kaupallinen yhteistyö
Kirja saatu kustantajalta

Mitä me kaikki tavoittelemme läpi elämän? Onnellisuutta. Onni asuu jo sinussa on melkoisen hurmaava ajatus. Lauseessa ja kirjassa on jotakin kamalan lohdullista. Onni näyttäytyy asiana, joka on varsin lähellä. Monella meistä on mielikuva, että onnea tulee metsästää. Mistä matka alkaa. Yllätys on kenties suuri, kun vastaus ei olekaan kysymys: "Olenko minä onnellinen?"

...kysymys johtaa harhaan. se saa meidät olettamaan, että
onnellisuutta joko on tai sitten sitä ei ole,
eikä ääripäiden välissä ole mitään.

- Auli Malimaa

Ajatus on lopulta tavattoman yksinkertainen. Yksinkertaisuudessa taas piilee lopulta suurin viisaus. Onnellisuustehtävien kautta on helppo hahmottaa omaa tapaa ajatella asioista. Mietinkö onnellisuutta eniten silloin, kun maailma tuntuu potkivan. Siirränkö samalla vastuun onnellisuudesta itseni ulkopuolelle? Oman toiminnan osuus vallitsevissa olosuhteissa on myös hyvä tuoda itselle näkyväksi. Kirjan avulla sinulle tulee tutuksi myös yhdeksän eri persoonallisuustyyppiä. Mitä onnellisuus on tässä valossa juuri minulle? Miten minä ajattelen, toimin ja tunnen.

Kirjailija Auli Malimaa on onnellisuusvalmentaja, enneagrammiohjaaja ja vuorovaikutuskouluttaja. Kirjassaan hän tarjoilee meille runsaasti erilaisia työkaluja omien sisäisten esteiden tunnistamiseen ja ylittämiseen. Elämään tulvii uutta lämpöä ja lempeyttä enneagrammiymmärryksen kautta. Perusajatus siitä, että olemassaolo tekee minusta hyvän ja arvokkaan suo vapautuksen suorituskeskeisyydestä. Kirjan avulla pääset lähemmäksi kaiken täyttävää rakkautta itseäsi kohtaan. Ydinolemuksemme toimii eräänlaisena tasapainopisteenä, jolloin emme enää ole, niin alttiita elämän heittelyille. Tyyneys ja rauha seuraavat meitä, missä ikinä kuljemme.

Uskon vahvasti, että
mielenkiintoisimman matkan teemme
aina itseemme.

-Auli Malimaa

Yhteistyössä Always somewhere else ja Otava
*Kuvassa esiintyvät kaulakorut saatu blogiyhteistyön kautta

lauantai 9. maaliskuuta 2019

#slowmorning - Näe itsesi positiivisesti

#slowmorning

Monet kirjoitukseni blogin puolella ovat käsitelleet positiivisuutta, toiveikkuutta ja hyvien puolien näkemistä kaikissa asioissa. Olen saattanut kirjoittaa raskaasta pikkulapsiarjesta pitkän kirjoituksen ja lopulta kuitenkin päättänyt sen positiiviseen pohjavireeseen. Jaan teille salaisuuden. Vuosia ja vuosia ajattelin olevani pohjimmiltani negatiivinen ihminen. Omassa mielessäni koin suhtautuvani maailmaan torjuvasti. Näin maailman paikkana, jota vastaan tuli suojautua. Monta kertaa elämän eri käänteissä valmistauduin pettymyksiin, vaikka elämä lopulta antoi parastaan. Monessa ajatuksessani ja toiminnassani näkyi myös hivenen pelkoa. Pidin elämää käsivarren mitan päässä itsestäni. Sanoin monille elämääni rikastuttaville ja positiivisille asioille ei. Samalla suljin myös pitkäksi aikaa oven ilolta, riemulta ja hauskuudelta.

Eräs kommentti yksinkertaisuudessaan herätti minut näkemään, että olin nähnyt itseni varsin yksipuolisesti ja hivenen väärässä valossa: "Kyllä, sinä aina näet lopulta hyvän kaikessa". Pieni kommentti auttoi minua astumaan hetkeksi askeleen etäämmäksi itsestäni. Katsomaan itseäni ulkopuolisen silmin. Pienen kommentin kautta tajusin, kuinka oikeassa sen lausuja olikaan. Luonteeni vahvuudet olivat monessa paikassa vieneet minut läpi vastoinkäymisten. Suurin lahjani oli kyky nähdä tulevaan ja siihen, kuinka hyvä se voisi lopulta olla. Luonteenpiirteet, jotka lokeroin negatiivisuudeksi olivat lopulta nippu asioita, jotka olivat minulle hyödyksi. Tajusin olevani realistinen, varautunut, ujo ja analyyttinen.

Vuodet ovat opettaneet minulle jatkuvasti uusia asioita itsestäni. Mitä enemmän olen pystynyt murtamaan omaa negatiivista kuvaa itsestäni, sitä selvemmin olen nähnyt kuka todellisuudessa olen. Luonteeni positiiviset piirteet ovat päässet kukkimaan ja olen löytänyt itsestäsi asioita, joista todella pidän. Olen hullutteleva, uskalias, uskollinen, sitkeä, sinnikäs, luova, syvällinen, empaattinen, herkkä ja voimakas. Minussa näkyy kaikki elämän värit ja sävyt aivan, kuten kirkkaasti loistavassa prismassa. Minä tuon mukanani ilon ja hauskuuden. Minuun tukeudutaan ja minusta etsitään turvaa ja rohkaisua. Olen tarpeeksi rohkea ja voimakas kantamaan myös toista ihmistä vaikeilla taipaleilla. Lopulta aika loistotyyppi. Näethän sinäkin itsesi positiivisessa valossa? Aloita viimeistään tänään.

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Voihan Futon!


Kaupallinen yhteistyö
*tuotteesta saatu alennusta blogipostausta vastaan

Olen kirjoitellut blogissani unesta ja sen puutteesta vuosia. Tietyllä tapaa aihe on ollut ihan luonnollinenkin, sillä on tunnettu tosiseikka, että pienten lasten vanhemmat nukkuvat yönsä huonosti. Lähes yhtä kauan on ollut puhetta niskajumista ja ajoittan piinaavista päänsäryistä. Tovi sitten teimme mieheni kanssa ratkaisun patjan vaihdosta. Vanha patjamme oli ehdottomasti nähnyt jo parhaat päivänsä ja oli aivan varmasti osaltaan syypää kaikenlaiseen epämääräiseen kipuiluun. Vanha patja oli auttamattomasti liian pehmeä, eikä tarjonnut mitään tukea selälle. Välillä tunnuin herääväni yöllä kuopasta, josta oli vaikea päästä ylös huolehtimaan tuttia kuopuksen suuhun tai lohduttelemaan pahaa unta nähnyttä keskimmäistä. Vanhasta sängystä itsensä sai kammeta voimalla ylös.

Päädyimme lopulta varsin lyhyen pohdinnan jälkeen siihen, että uusi patjamme tulisi olemaan futon. Osaksi sen vuoksi, että halusimme kokeilla jotakin uutta ja olimme kuulleet pelkkää hyvää futonpatjoista. Futonpatjan valintaa puolsi myös hieman yllättäväkin seikka. Tunnelmalliseen vinttihuoneeseen ei ole helppo tuoda tavallista runkopatjaa. Portaikko ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi leveä. Runkopatjan olisi saanut huoneeseen ainoastaan ikkunan kautta ja pelkkä ajatuskin moisesta ponnistuksesta oli työläs. Onneksi keksimme pulmaamme loistavan ratkaisun. Futonpatjasta tulee monelle ensimmäisenä mieleen se, että patjaa tulee rullata käytössä (koskee ainoastaan täyspuuvillaisia patjoja), jotta patjan täytteet painuvat tasaisemmin. Rullattava patja mahtuisi vaivatta myös ahtaasta portaikosta vanhempien makuuhuoneeseen. Meille valikoitui siis Traditional futonpatja Top Cover Cotton petauspatjalla. Kätevä toimitus omalle kotiovelle kruunasi hyvän palvelun.


Ensimmäinen yö uudella patjalla oli arvatenkin varsin mullistava kokemus. Muistan heränneeni keskellä yötä ja unisenakin tajusin, että patja tuntui jotenkin erilaiselle. Toki hetken ajatuksiani selvitellessä muistin, että futon oli tullut taloon. Aamulla mieheni, joka ei ikinä intoile turhasta kertoi nukkuneensa paremmin kuin aikoihin. Olen todella onnellinen siitä, että päätimme vihdoin vuosien odotuksen jälkeen panostaa uuteen patjaan. Kuinka helposti sitä ruuhkavuosina jättääkin itsensä alinomaan viimeiseksi. Hälyttävän useasti. Monessa perheessä mennään meidän tavoin lapset edellä kaikessa ja muu saa odottaa (ja odottaa). Huono unenlaatu vaikuttaa kuitenkin arjessa aivan kaikkeen. Osa lapsistamme on vielä sen verran pieniä, että nostelen heitä paljon päivän aikana eri tilanteissa ja selkä on muutenkin kovalla koetuksella. Uskon, että uusi patja auttaa hieman tasaamaan tilannetta. Tukea löytyy nyt selälle yön aikana aivan eri tavalla kuin ennen.


Historia
Ominaisuudet
Käyttö 
Hoito


Futon:

Alunperin Japanista
Valmistetaan perinteisesti luonnonmateriaaleista:
puuvilla/villa/hevosenjouhi/kookoskuitu
Hoitamalla futonia oikein pidennät sen käyttöikää.
Ei aiheuta sähköisyyttä, eikä kerää itseensä pölyä.
Ei hiosta.
Antaa hyvän tuen ja auttaa lihaksia rentoutumaan.

Yhteistyössä Always somewhere else ja Futonnetti.fi

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Fiilis on ihan OK!


Ihanaa kirjoittaa silloin, kun on hyvä fiilis. Hyvän fiiliksen takana on monta pientä asiaa. Isoin juttu on varmasti se, että panostuksen ja parannusten myötä unenlaatu on selkeästi kohentunut. Herätyksiä tulee yhä yössä suunnilleen sama määrä, mutta nukun niiden välissä parempaa ja syvempää unta. Päänsärky ja mystiset poskiontelovaivat ovat pysyneet myös kurissa. Arjessa on yksinkertaisesti ollut enemmän virtaa käytettävissä. Kotiäidin muistikin on alkanut toimia paremmin. En enää ahdistu multitasking tyylisestä arjestani aivan, niin paljon kuin ennen. Toki välillä tulee eteen tilanteita, joissa verenpaine tuntuu hyppäävän pilviin, mutta osaan onneksi reagoida tilanteisiin paremmin.

Muistin pätkiminen tuntui jossakin välissä aivan kamalalle. En sano, että olisin nyt jollakin tavalla selvillä vesillä muistini kanssa, mutta toistaiseksi asiat järjestyvät taas mieleeni totutusti. On ollut aikoja, jolloin asiat ovat vain tippuneet suoraan kyydistä. Arjessa on lopulta melkoisen paljon muistettavaa ja liikkuvia osasia. Esikoisen koulu/harrastus aikataulut, läksyt, hammaslääkärit, neuvolat, talviurheilu kamppeet, laskut, ruokalistat, oikein ajoitetut pyykkipäivät...Välillä tuntuu näin kolmen lapsen äitinä, että blogin ylläpito ja yhteisössä mukana häärääminen on yksinkertaisesti liian kunnianhimoinen setti. Perheen kuopuksen kasvaessa tahti on jatkuvalla syötöllä kiihtynyt. Päivän aikana on enää yksi pieni tauko, jolloin voi hivenen hidastaa tahtia. Päiväunet. Keskimmäinen on oppinut puuhailemaan omia juttujaan sen aikaa, kun nukutan perheen pienintä. Vartin saan istua keinutuolissa pinnasängyn vierellä ja sitten taas mennään.

Kahvi ja itselleni mielekkäät pienet jutut pitävät minut pinnalla. Yöpöydällä odottaa kasa luettavia kirjoja. Kristalli täyttää olohuoneen pienillä prismoilla. Kirjoittaminen ja kuvaaminen ovat yhä minun omaa aikaani. Omasta kehityksestä iloitseminen on myös iso juttu. On myös hienoa tehdä kivoja suunnitelmia tulevaisuuden varalle, mutta osata samalla olla juuri tässä ja nyt. Kamerassa odottavat Lapin kuvat purkamista. Mukavaa päästä palamaan reissun tunnelmiin teidän kanssanne. Hyvää viikkoa kaikille!