tiistai 28. maaliskuuta 2017

Viimeiset heipat ennen H-hetkeä!


Viimeiset kaksi viikkoa ei ole mennyt aivan kuten kuvittelin. Meidän koko perhe on ollut kipeänä ja viimeiseksi tauti iski minuun. Jaksoin toivoa vielä muutama päivä sitten, että ehtisin viettää ennen sektiota muutaman terveen päivän. Olo ei ole kuitenkaan korjaantunut normaaliksi vieläkään. Hieman olen harmitellut huonoa tuuriani. Minä olen todella harvoin sairaana. Pitikin sattua juuri tähän saumaan. Sanomattakin on selvää, että talossa on riittänyt runsaasti puuhaa, kun olemme laittaneet kaikkea valmiiksi vauvaa varten. Välillä olen joutunut luovuttamaan ja antanut perheen isän tehdä hommia puolestani. Olen tyytynyt seuraamaan sivusta. Lapset ovat olleet kovin innoissaan, kun isä on kotona ja minä myös. Meillä on ollut oikein hauskaa yhdessä.

Huominen vielä ja sitten koittaa H-hetki. Blogi hiljenee nyt toviksi. En ole tehnyt postauksia varastoon ja ajastellut niitä teille. Palaan blogin ääreen, kun olen kotiutunut ja toipunut. Huomenna keskitytään perheeseen. Tehdään yhdessä jotakin mukavaa. Torstaina lähden aikaisin aamusta kassini kanssa laitokselle. Kovasti tuleva jännittää. Jännitän toki leikkausta, mutta myös vauvan tapaamista. Millaisen vauvan saan syliini. Onko tulokas tyttö vai poika. Onko rauhallinen tuhisia vai jotakin aivan muuta. Kaikki otetaan vastaan. Täytyy todeta, että odotus on kyllä kulunut näin viimeisellä kerralla aivan mahdottoman nopeasti. Kaikki on onneksi sujunut varsin mallikkaasti. Veriarvot ovat hitusen heitelleet, mutta muuten olen jaksanut ihan hyvin. Pitäkää minulle peukkuja, että kaikki sujuu hyvin myös viimeisellä etapilla! Hieman surkuttaa olla erossa lapsista. Ikävä on varmasti sairaalassa kova. Yritän muistuttaa itseäni, että kyse on kuitenkin pienestä hetkestä. Nauttikaa te muut hieman oikukkaasta, mutta ihanan keväisestä säästä. Yritän palata pian takaisin.

PS: Tänään istuin hetken pihalla auringonpaisteessa. Silmät suljettuina. Hetki oli täydellinen. Pikku Herra touhotti vieressä köttikärryjen kanssa. Könysi hetkeksi istumaan kainalooni. Mies puuhaili pihaa kuntoon. Toisinaa noissa pienissä hetkissä on kaikki, jos tiedätte mitä tarkoitan. Olen niin onnellinen.

Pientä temppuilua - Meille kotiutui voimistelurenkaat!


Monessa blogissa on vilahdellut iloisesti temppuilevia lapsia. Riemunkiljahdukset on melkein saattanut kuulla omissa korvissa. Tästä innostuneena minäkin päätin yllättää talon vekarat oikein isosti. Nyt meilläkin pääsee kokeilemaan omia rajojaan ja innostumaan liikunnan ilosta myös sisätiloissa. Voimistelurenkaat saavat suupielet kääntymään ylöspäin. Kuka ei tykkäisi temppuilusta ja pienoisesta apinoinnista kotona. Itse olen hieman ylivarovaista sorttia ja siksi hankin voimistelurenkaiden pariksi oitis myös voimistelupatjan. Pieni pyllähdys ei haittaa, kun lattialla on pehmuketta. Voimistelupatjan päällä on myös kiva harjoitella kuperkeikkoja. Patjan värikin istuu mukavasti sisustukseen. Päällisen saa kätevästi irrotettua puhdistusta varten sivussa sijaitsevan vetoketjun avulla.


Suomen Voimistelutuote valmistaa turvallisia, myrkyttömiä ja  pitkäikäisiä tuotteita koko perheen iloksi. Lempäälän tehtaalla sijaitsee noutomyymälä, mutta tuotteita saa myös tilattua kätevästi netin kautta. Kotimaisuus on itselleni isossa arvossa ja tuotteista huokuukin viimeistelyn taito. Meille kotiutui puuvahalla kauniisti käsitellyt valkoiset voimistelurenkaat lasten koossa (ulkohalkaisija 195 mm ja paksuus 25 mm). Hauskana kontrastina valitsin renkaille mustat hihnat (0-250cm), joissa on helppo korkeudensäätö. Kiinnistys toimii tukevilla ja turvallisilla kattokannakkeilla ja palomiehenhakasilla (painoraja 300 kg). Tuotteiden mukana toimitetaan täydelliset kiinnitys/kunnossapito ja turvallisuusohjeet!


Meillä on nyt edessä lapsilla kovat muutoksen tuulet, kun taloon saapuu pian uusi vauva. Itsestäni tuntuu kivalle, kun tiedän, että talosta löytyy nyt uusi ja innostava puuhapiste isommille lapsille. Toistaiseksi meillä on sujunut oikein mallikkaasti rengasvuorojen jakelu. Lapset oppivat sopivasti temppuilun ohessa myös malttia! Uusi vauvakin pääsee ajallaan nauttimaan vauhdin hurmasta, kun turvallisiin kannakkeisiin voi välillä vaihtaa puukeinun roikkumaan. Hauskuutta riittää siis ihan kaikille. Pienoisessa mietinnässä on vielä puolapuiden hankinta. Kyllä tuo kiipeily, roikkuminen, kieppuminen ja keinuminen tulee lapsilta niin luonnostaan. Ilo katsella pienten temppuilijoiden puuhia.

Yhteistyössä Always somewhere else ja Suomen Voimistelutuote

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Vauva on kohta täällä - Viimeiset valmistelut


Tänään olen pessyt, silittänyt ja järjestänyt paikoilleen viimeisiä vauvanvaatteita, pyyhkeitä, harsoliinoja, lakanoita ja pussilakanoita. Eilen koottuun uuteen pinnasänkyyn petasin Anne & Mikael pussilakana setin. Pussilakanan kaunis harmaa kuosi miellytti silmääni heti. Vauvan sukupuolen ollessa meille täysi yllätys olemme hankkineet paljon neutraalin värisiä tekstiilejä ja vaatteita.
Pussilakanan koko sopii pinnasänkyyn ja äitiyspakkauksen mukana tulevaan täkkiin (85 x 125 cm). Materiaalina on 100% puuvilla. Uusi kotimainen merkki vaikuttaa todella mielenkiintoiselle ja povaankin siitä uutta suosikkia moneen lastenhuoneeseen. Kuosit ovat kauniita ja hinta asetettu varsin kohdalleen. Merkiltä on saatavana myös mm. hoitoalustoja, imetystyynyjä, vauvapesiä ja reunapehmusteita.





Kassi laitokselle on myös pakattu valmiiksi. Olen varannut pientä purtavaa ja juotavaa itselleni. Villasukat. Hygieniatarvikkeet. Vaihtovaatteet. Kännykälle laturin. Vauvalle olen pakannut mukaan unirievun, puhdistuspyyhkeitä, perusvoidetta ja tutin sekä kotiutumisvaatteet. Kaikki alkaa olla valmista. Tänään vielä viimeisiin verikokeisiin ja sen jälkeen toivottavasti muutama päivä lepoa ja sitten onkin H-hetki käsillä.

Yhteistyössä Always somewhere else ja StarKids Lastentarvike

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Oma piilopaikka on jokaisen lapsen unelma!


Meillä on ollut jo pitkään lapsilla päällä melkoinen majan rakennus innostus. Vilttejä, tyynyjä ja täkkejä on kasattu olohuoneen lepotuolien päälle ja tehty jos millaisia virityksiä. Usein ovat majat sortuneet kesken leikin ja harmistus on ollut suuri. Äitiä ja isää on kutsuttu korjaamaan sortunutta rakennelmaa. Ikävintä tietysti on ollut, että maja tulee välillä purkaa pois. Keskellä olohuonetta rötköttävä hökötys ei ole se kaikista kivoin sisustuselementti. Tämä kaikki kuulostaa teistä varmasti kovin tutulle.



Ihanaa, että lähes kaikkiin ongelmiin on olemassa jokin loistava ratkaisu. EK for kids design
mallistosta löytyy, mitä herkullisin Piilopaikka-Tiipii. Ilokseni sain tehdä yhteistyötä Emilia Kareninan kanssa ja meidän remontoituun vinttiin löysi tiensä musta Tiipii. Voitte kuvitella lasten riemun. Heistä äiti on muuttunut yllättäen melkoisen hauskaksi tyypiksi. Tiipiin sisään laitoimme yhdessä pikkuisia mattoja ja muutamia tyynyjä, jotta leikki sujuisi mukavammin. Tiipiiseen saivat kutsun moni talon mömmyköistä ja taskulamppu piti myös ehdottomasti saada leikkiin mukaan. Talon väki on ollut melkoisessa flunssassa jo toista viikkoa ja tiipiissä on pidetty myös rauhallisia lukuhetkiä. Kuopus tykkää ihan vain loikoilla viltin kanssa ja leikkiä nukkuvaa. Parasta tietysti on, että leikkiminen on turvallista! Tiipii seisoo tukevasti paikoillaan ja leikkiä ei tarvitse korjata pois. Me vanhemmat olemme myös iloisia siitä, että olohuoneen lepotuoleissa saa istua rauhassa ja Tiipii on ilo silmälle.



Teltan halkaisija on 100 cm, joten tilaa on kivasti talon kahdelle leikkijälle. Kankaana on vahva 100% puuvillacanvas, joka on myös helppo puhdistaa kostealla liinalla. Kangas kestää myös hellän konepesun. Tiipiitä koristavat kauniit käsinpainetut valkoiset sadepisarat. Korkeutta Tiipiillä on 160 cm. Puiset kepit ovat 175 cm pitkät ja ne on solmittu yhteen nahkanauhalla.

Tutustu ihmeessä koko verkkokaupan valikoimaan! Tarjolla on hurmaavia tuotteita vaativaankiin makuun. Tuotteista innostuvat takuulla niin lapset kuin aikuisetkin. Tuotteissa moderni, skandinaavinen muotokieli ja toiminnallisuus yhdistyvät kekseliäisyyteen ja hauskuuteen!! Tuotteet valmistetaan Suomessa ja pyritään suunnittelemaan siten, ettei tuotteista synny juurikaan hukkaa.

PS: Käykää ihmeessä myös kurkistamassa Ek for kids:n toteuttama lastentarvikeliike Ipanaisen uusi leikkipiste Helsingissä!

Yhteistyössä Always somewhere else ja EK for kids

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Viimeinen hormonimyrsky? Tärkeintä on rakkaus.


Silloin, kun Fazerin suklaamainos saa itkemään ihan estoitta koko perheen nähden kyse on luultavasti hormoneista. Eilen todellakin hillitön itkunpuuska ravisteli minua mainostauolla. Itku vain jatkui ja jatkui. Loppujen lopuksi lapset olivat aivan ymmällään, että mikä sille äidille oikein tuli. Isäntäkin tarjosi jo kainaloa mihin nojata. Yritin vakuutella lapsille, että äidillä ei ole mitään hätää. En vain saanut itkua loppumaan. Miehelleni sain soperrettua, että me ei olla enää tarinan alussa. Mistä kummasta oli kyse?

En tiedä kuinka moni teistä on törmännyt Tärkeintä on rakkaus-mainokseen. Onko se nostattanut teissä suuria tunteita vai oletteko pikakelanneet sen ohitse. Minut se jotenkin pysäytti. Tajusin miten meillä on mieheni kanssa jo pitkä matka takanamme. Emme ole enää tarinan alussa. Jokainen päivä parit löytävät toisensa. Aloittavat yhteisen tarinan. Meille tuosta hetkestä on jo yli 20-vuotta. Paljon on ehtinyt sattua ja tapahtua. Suuria tunteita ja tyrskyjä. Tyyntä ja tasaista. Kehitystä ja taantumista. Innostusta ja väsähtämistä arkeen. Riitoja ja niiden sopimista. Olemme eläneet tutussa ja turvallisessa suhteessa, mutta myös hyväksyneet sen, että ihmissuhde on alati liikkeessä ja muuntuva. Kuviot ovat pysyneet meille mielekkäinä ja mielenkiintoisina.

Päällimmäinen tunne on suuri kiitollisuus. Tuohon viereen en ketään toista osaisi kuvitella. Ajatus ei ole koskaan edes kunnolla mahtunut tajuntaani. Tuossa yhdessä pakkauksessa on kaikki. Paras ystävä, kumppani, rakastettu ja taistelutoveri. Minä tarvitsen haasteita elämääni ja mieheni on niitä kyllä tarjonnutkin. Olen saanut kasvaa täyteen mittaani ja ottaa paikkani samalta viivalta mieheni kanssa. Meillä on eri vahvuudet ja täydennämme toisiamme isänä ja äitinä ja kumppaneina. Tulevaisuus ei pelota tai ahdista. Oikeastaan voisi sanoa, että koen olevani monella tapaa parhaassa iässä. Suhtaudun kaikkeen ympärilläni kamalan uteliaasti. Sama uteliaisuus ulottuu myös omaan parisuhteeseen. Mietin mihin kaikkeen meistä vielä yhdessä onkaan. Näen meissä valtavasti potentiaalia. Nautin erilaisuudestamme ja pidän elämäämme seikkailuna.

Ainut asia mikä minua surettaa on ajan kuluminen. Emme ole enää ne kaksi nuorta, jotka lähti aikoinaan samaan suuntaan kulkemaan. Olemme kasvaneet ja ikääntyneet. Minusta tuntuu, että mikään aika ei kanssasi ole tarpeeksi. Edessä on vielä pitkä taival, mutta jokin osuus on kuitenkin jo nyt kuljettu loppuun. Voimme katsoa taaksepäin ja nähdä vuodet täynnä elämää. Rakkaus on kaunista. Rakkaus on raadollista. Elämään kuuluu myös luopuminen ja se pelottaa, vaikka siihen olisi vielä pitkälti matkaa. En halua irrottaa otetta kädestäsi. Onneksi luopumisen sijaan olemme saamassa jotakin. Kohta meitä on viisi. Perheemme täydentyy vielä yhdellä jäsenellä. Kuinka uskomattoman onnekas olenkaan. Rakas, rakastan sinua. Hormoneilla ja ilman.

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Kehomuisti - Hetki ennen sektiota


Ensi viikolla edessä on suunniteltua sektiota edeltävä info synnytyssairaalassa. Satuin lukemaan läpi minulle synnytystapa-arviossa käteen annetun infolehtisen aiheesta ja yllätyin omaa reaktiotani. Lehtistä lukiessani huomasin ahdistuksen nousevan pintaan. Loppujen lopuksi sain hillittömän itkukohtauksen. Tärisin ja hytisin. Onneksi satuin olemaan kerrankin kotona itsekseni. En voi asiaa muuten selittää, kun toteamalla, että vaikka muistikuvani aikaisemmista sektioista ovat kovin hatarat, niin kehooni on jäänyt tapahtumista muistijäljet. Huomasin ajattelevani, että en pysty enää käymään leikkausta läpi. En tahdo niitä tuntemuksia ja kipua. En tiedä onko kehomuisti oikea sana käyttää tässä yhteydessä. Infolehtisen kuvaamat toimenpiteet vain laukaisivat minussa jotakin. Muistin jokaisen spinaalipuudutuksen, katetrin, tippaletkun, leikkaussalin pressut ja kiristävät tikit. Hetken mieleni valtasi puhdas kauhu.


Itku helpotti. Tuntui, että sain ulos itsestäni suurimman pelon ja järkytyksen. Tiedän, että itse toimenpiteeseen mennessäni suhtaudun kaikkeen järkevän rauhallisesti, vaikka minua kuinka pelottaisi. Olen aina voinut nojata omaan järkevyyteeni, vaikka olenkin mitä suuremmissa määrin tunneihminen. Tie vuodeosaston valmisteluista leikkaussaliin ja heräämön kautta takaisin vuodeosastolle kuljetaan tällä kertaa täysin tajuissaan ja mieli kirkkaana. Turha silti kenenkään väittää, että sektiossa äiti pääsisi jollakin tavalla helpommalla. En myöskään ole ikinä ymmärtänyt kommentteja siitä kuinka osa odottavista äideistä hinkuisi veitsen alle. Jokainen äiti sen sijaan haluaa lapsensa maailmaan mahdollisimman turvallisesti. Ja mitä sitä häpeämään, että oma kehoni tarvitsee apua synnytyksessä. Asiat vain ovat tällä tolalla. En voi tilanteelleni mitään. Olen onnellinen siitä, että lasten saaminen on ollut minulle mahdollista, vaikka en mitä ilmeisimmin ole mikään synnytyskone. Odotus sujuu aina mallikkaasti, mutta loppumetreillä kyyti on pomppuista.

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Tyylikkäät vaatteet odotus- ja imetysajalle


Odotus on ihanaa aikaa. Vaihtuva vaatekoko luo kuitenkin omat haasteensa pukeutumiseen. Viikonloppuna tiemme vei Helsinkiin pienoiselle minilomalle. Päätin jättää suosiolla kotiin mieheni flanellipaidat ja pukea päälleni jotakin kaunista. Oma mielikin piristyi, kun sain panostaa pitkästä aikaa omaan ulkonäkööni. Kotona tuntuu olevan aina liian kiire ja muiden tarpeet ja asiat ampaisevat aina listan kärkeen. Oma ulkonäkö ei ole se ykkösjuttu. Välillä peilistä kurkistaa melkoinen peikko, jonka kasvoilla ei näy paljon puhuttua raskauden hehkua. Reissun ja viikonlopun kunniaksi päätin kunnostautua.
 
Mammas.fi verkkokaupan valikoimista löysin itselleni aivan ihastuttavia vaatteita. On hienoa voida ajatella, että odotuksen tässä vaiheessa voin vielä näyttää ihan hyvälle. Löytää vaatteita, joissa on hyvä olla ja joiden tyyli sopii juuri minun makuuni. Vaatteiden materiaalit tuntuivat päällä todella mukaville ja pehmeille. Parasta on, että kaikki vaatteet soveltuvat odotuksen jälkeen vielä imetysvaatteiksi! Vaatteiden värimaailma noudatti minulle tuttuja sävyjä: mustavalkoista, harmaata ja tummansinistä. Yksiväristä ja raitaa. Lisäväriä vaatteisiin sai mukavasti näyttävillä By Pinja Imetyskoruilla. Arjen keskellä on ole ehtinyt ottaa vielä yhtää kuvaa kasvavasta masustani. Korjasimme asian miniloman aikana. Tässä minä siis olen viimeisilläni. Alekoodilla kevät2017 saat 10% alennuksen normaalihintaisista tuotteista Mammas.fi verkkokaupasta!

Kaikissa kuvissa jalassani on erittäin mukavat Boob Once On Never Off Leggingsit.


Boob imetys-ja äitiysmekko B-Warmer Dress


Langa Nell äitiys- ja imetysmekko


Imetys- ja äitiystoppi Mamalicious

Yhteistyössä Always somewhere else ja Mammas.fi

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Hetki kahden - Hotelli Rantapuisto


Blogin puolella olenkin kirjoitellut kuinka meidän talossa on käynnistynyt melkoinen remontti puhuri. Monta viikkoa olen järjestellyt ja karsinut tavaraa pois remontin tieltä ja isäntä on puolestaan apen kanssa kantanut maalipurkkeja ja paneeleita talon vinttiin. Minä olen odotukseni kanssa siinä vaiheessa, että pieni lepo tekee todella hyvää ennen edessä olevaa koitosta. Yksi vuorokausi poissa remontin keskeltä tuntui todella palalle taivasta. Oli hienoa saada viettää yhdessä pieni rauhallinen hetki ennen uuden perheenjäsenen maalmaan saapumista.


Vierailimme molemmat ensikertaa Hotelli Rantapuistossa. Netin kautta tutustuin paikkaan hieman etukäteen ja huomioin heti kuinka kauniilla paikalla hotelli sijaitsi. Meillä oli mieheni kanssa suunnitelmissa todellakin levätä, syödä hyvin ja viettää aikaa rennosti yhdessä. Haluja kaupungilla ramppaamiseen ei tällä reissulla ollut. Toki kaupungille olisi ollut  melkoisen vaivatonta sijainnin puolesta lähteä. Rantapuisto sijaitsee Vuosaaressa, mutta meille riitti itse hotellin miljöön tutkiminen. Rakennus itsessään oli minusta todella vaikuttava. Itseäni miellytti suuresti 60-luvun arkkitehtoniset yksityiskohdat. Hotelli toi mieleeni Alvar Aallon suunnittelemat julkiset rakennukset. Kuvaamisen puolesta  hotelli oli siis melkoinen herkku. Rakastan suomalaista puuta ja sitä olikin käytetty erittäin runsaasti sisustuksessa ja rakenteissa. Hotelli on toiminut aikoinaan Suomen Yhdyspankin koulutuskeskuksena. Rakennus istuu todella kauniisti ympäröivään luontoon.



Meitä varten oli varattu erittäin tilava Superior Twin huone. Huoneen yleisilme oli tyylikkään levollinen. Ikkunoista näkyi kauniisti luonto ja meri. Hetken levättyämme saimme nauttia tunnelmallisen illallisen Ravintola Rantapuistossa. A la carte lista oli todella herkullinen. Tarjolla oli paljon kotimaisia raaka-aineita ja makuja. Yllätin itseni ja tilasin alkupalaksi annoksen, joka sisälsi mm. pikkelöityjä sieniä. Melkoisen maukasta. Pääruoaksi nautin Rantapuiston Burgerin ja jälkiruoaksi jogurttipannacottaa, viikunaa ja paahdettuja hunajapähkinöitä. Syömisen lomassa kaksi James Bond fania keskustelivat siitä, kuinka hotellin käytävillä voisi helposti kuvitella tapaavansa Ernst Stavro Blofeldin. Hotelli sopisi upeasti teemajuhlan pitopaikaksia!





Aamulla nautimme rauhassa aamiaisen ja lähdimme tutkimaan hotellin pihapiiriä. Meren äärellä kävi melkoisen viileä tuuli. Saatoin poimia kassiini muutaman rantakiven muistoksi. Ennen kotiin lähtöä herkuttelimme vielä pitkän kaavan mukaan sunnuntai brunssilla. Meren äärellä nautittu brunssi oli vierailuimme ehdoton helmi. Pienten lasten vanhempina saamme harvoin istua ja syödä rauhassa, joten pitkän brunssin nauttiminen oli melkoinen elämys. Tarjoilu oli niin kattava, että oli suorastaan haasteellista jättää tilaa jälkiruoalle. Kaikki minut tuntevat tietävät, että olen melkoinen herkkusuu. Suolaiset syötävät olivat kerrassaan herkullisia. Hotelliin kannattaa poiketa ehdottomasti myös pelkästään brunssin vuoksi!



Koko vierailusta jäi todella positiivinen fiilis. Uskon, että palaamme vielä uudestaan. Meren läheisyys, autenttinen 60-luvun arkkitehtuuri, hyvä ruoka ja yleisen tunnelman rauhallisuus saavat meiltä täydet pisteet. Pieni minilomamme oli melkoinen menestys. Palasimme kotiin virkistäytyneinä ja levänneinä. Nyt jaksaa taas painaa remonttia ja laittaa taloa kuntoon vauvaa varten.

Yhteistyössä Always somewhere else ja Hotelli Rantapuisto

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Minä jaksoin. Minä selvisin.


Enää tämä päivä yksin lasten ja isoksi käyvän masuvauvan kanssa. Tämän päivän jaksan, vaikka päälläni seisten (ei kuitenkaan, ehkä suositeltava asento). Päivän hankaluudet voi ohittaa, vaikka katsomalla kaksi lastenelokuvaa putkeen. Perheen isällä alkaa vihdoin pitkä loma. Tuleva loma taitaakin olla pisin, minkä olemme koskaan viettäneet yhdessä perheenä. Henkistä aamukampaa onkin laskettu oikein urakalla tämän odotuksen aikana. Viikot ovat välillä tuntuneet viiden päivän selviytymis jaksoille. Rakastan olla lasten kanssa kotona, mutta tässä vaiheessa odotusta otan jo ilolla apua vastaan.


Meillä on loman ajaksi pitkä lista tekemistä ja puuhaa. Pienin projekteista ei varmastikaan ole vauvan saapuminen taloon. Sitä ennen tulee saada pieni huone remontoitua ja hankittua vielä puuttuvat jutut vauvalle. Olen tässä hieman katsellut harmaata pinnasänkyä ja hoitotasoa. Toivon kovasti, että ehtisimme tehdä vielä jotakin hauskaa muksujen kanssa ennen vauvan saapumista. Pieniä juttuja joihin ei ehkä hetkeen ole aikaa, kun talossa pyörii täysillä vauva-arki.


Tänään pakkailen laukkua lauantain pientä reissua varten. Edessä on LuKLabel design tiimin ensimmäinen tapaaminen ja sen jälkeen alkaa vanhempien miniloma Hotelli Rantapuistossa. Olen melkoisen täpinöissäni molemmista jutuista. Tapaan ison nipun uusia ihmisiä ja pääsen pureutumaan mielenkiintoisin teemoihin. Kertoilen toki tapaamisesta myöhemmin myös täällä blogin puolella ja päivitän Instagramia päivän aikana. Yhtä innoissani olen myös yhteisestä ajasta oman mieheni kanssa. Ihanaa olla hetki kahden ennen vauvan maailmaan tuloa. Vuorokausi yhdessä on meille paljon. Reissussa on huoletonta olla kun tietää, että lapsilla on hauskaa mummon ja papan kanssa.


Reissun aikana olisi tarkoitus ottaa ensimmäiset ja viimeiset kuvat "pikkuisesta" masustani. Kiireen vuoksi en ole ehtinyt juurikaan miettimään masukuvia. Totta se kuitenkin on, että muutama kuva on oikein kiva muisto tästä ajasta. Laukkuun onkin kiva pakata uusia ihania odotus/imetys vaatteita, jotka Mammas.fi verkkokaupan Noora minulle lähetti. Tämä odotusaika on kyllä tähän asti kuljettu aika tavalla mieheni vanhoissa puseroissa ja kodin ulkopuolella menty muutamalla hankinnallla. Uskotte varmasti miten ihanaa on laittaa kaunista päälle. Pieneen viikonloppulaukkuuni sujahtaa mukaan myös meikit ja hajuvesi. Luksusta. Tämän postauksen päätän sanoihin: Minä jaksoin. Minä selvisin. Perheen isän loma alkaa. JIPII.


Yhteistyössä Always somewhere else ja Mammas.fi

torstai 9. maaliskuuta 2017

Love to Dream kapalopussi - Vauvan rauhalliset yöunet


Jokainen äiti ja isä tietää kuinka vanhemmat tekevät aivan kaikkensa, että uusi tulokas nukkuisi rauhallisesti yön tunnit. Pienellä vauvalla menee toki oma aikansa säännöllisen unirytmin löytämiseen. Kaikilla pienilläkin asioilla yritetään vaikuttaa siihen, että rytmi löytyisi mahdollisimman nopeasti. Moni ostaa kaupasta ihan varuiksi kotiin koliikki tuttipulloja. Myönnän kuuluvani tähän ryhmään. Päätin kuitenkin tällä (viimeisellä) kerralla kokeilla myös jotakin itselleni uutta tuotetta.


Keskimmäinen lapsemme on ollut vauvasta lähtien herkkäuninen ja mietin jo näin odotusaikana, että tuleeko perheemme kuopus perimään tämän ominaisuuden. Tuntui, että vauva heräsi pienimpäänkin ääneen. Käden tai peiton kosketukseen äitiyspakkauksen reunaa vasten. Netissä törmäsin kotimaiseen Baba Express yritykseen, joka tuo maahan yksinoikeudella Love to dream kapalopusseja. Kapalopussi on suunniteltu tyynnyttämään vauva rauhalliseen uneen. Kapalopussi mahdollistaa vauvan hakeutumisen luonnolliseen uniasentoon kädet pään yli ojennettuina. Vauva pääsee myös rauhoittamaan itse itsensä takaisin uneen sallimalla käden liikkeet siten, että vauva voi silittää poskeaan tai viedä käden suuhun. Kapalopussin materiaalina on 93% puuvillaa ja 7% elastaania.


Kapalopussi tarjoaa monenlaista hyötyä. Pussi pitää vauvan lämpötilan tasaisena ja säpsähdysreaktio saattaa vähetä vauvan saadessa kohtumaista turvaa pussin sisällä. Pussi estää myös vauvaa raapimasta itseään. Kapalopussia voi käyttää jo vastasyntyneellä vauvalla! Vauvan kasvaessa voi siirtyä kapalopussista unipussiin kolmella askeleella. Palataan vielä tähän aiheeseen, kun pieni testaaja saapuu maailmaan! Onko sinulla kokemuksia kapalopussista?

Yhteistyössä Always somewhere else ja Baba Express

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Äidin ja Pikku Herran rauhallinen talvipäivä


Aina silloin tällöin talossa on pienoisesti hiljaisempia päiviä. Esikoinen on mummolassa yökylässä ja minulla on enemmän aikaa perheen Pikku Herralle. Aamu oli ihanan rauhallinen. Taapero kömpi pinnasängystä vielä hetkiseksi äidin kainaloon nukkumaan ja tuhisemaan. Söimme runsaan aamiaisen puuroineen ja suuntasimme pihalle. Aurinko jaksoi paistaa monta tuntia. Menimme pulkalla pitkin pihaa ja lähikorttelin tuttuja reittejä. Leikimme isän ja esikoisen rakentamassa lumilinnassa. Ihmettelimme lätäköitä ja jääpuikkoja. Naapuruston lenkillä olevat koirat saivat taputuksia ja silityksiä.


Meillä oli kyllä oikein reilusti tekemisen meininkiä pihamaalla. Pikku Herra on ihanan puuhakas tapaus. Kaikki pulkat, kolat ja lapiot olivat testissä. Leikkimökistä kannettiin hankeen kaikki säilössä olevat hiekkalelut. Reippaan ulkoilun jälkeen maistui lämmin pulla ja maito.


Leikimme vielä hetken ennen päiväunia junilla ja autoradalla. Alkaa olla pienoisesti äidille haasteellista istua lattialla tai leikkihuoneen pikkujakkaroilla. Unien jälkeen alkaa aina kuumeinen isän kotiin odotus. Jokainen lähestyvä auton ääni saa Pikku Herran ikkunan ääreen. Makaronilaatikko kypsyy uunissa ja jo tässä kohden päivää voin todeta, että olipas harvinaisen helppo ja rento päivä.


Juuri nyt minä nautin hetken siitä, että talo on ihan hiljainen. Lumisade on alkanut. Kuppi kuumaa kahvia ja vaipuminen omiin mietteisiin on todellista luksusta.


En malta olla mainitsematta, että blogissa on tulossa kaikkea kivaa lähiaikoina! Viikonloppuna pääsemme pienoiselle minilomalle. Reissun aikana olisi tarkoitus kuvata muutamia hieman edustavampia masukuvia ja esitellä samalla ihania äitiys/imetysvaatteita. Remontti etenee vintissä ja tiedossa on karmaisevia kuvia vintin alkuperäisestä kunnosta. Lisäksi sain vihdoin kuvattua söpöt kirpputorilöydät teille. Ihanaa viikon jatkoa kaikille!