Maalaushommissa Colorian kanssa

Muutama postaus takaperin pohdin kotimme värimaailmaa. Rakastan värejä ja tiedän, että en voisi ikinä asua valkoisessa kodissa. On ihanaa, että ihmisen elämään mahtuu erilaisia värikausia. Teininä rakastin sinistä ja sen eri sävyjä. Ensimmäisen omistusasuntomme seinät maalasimme mieheni kanssa beigellä. Muistan vieläkin, miten seiniin ei vuosienkaan asumisen jälkeen kiinnitetty yhtään taulua tai julistetta. Siisti ja kaunis maalipinta riitti. Kahdeksan vuotta sitten maalasimme ja tapetoimme rintamamiestalomme seinät varsin värikkäiksi. Halusin luoda meille hauskan ja kodikkaan pesän. Halusin, että perheen pikkuisilla olisi paljon mielenkiintoista katseltavaa talon eri huoneissa. Nyt kaipaan värien keskelle tilaa, jossa on helpompi rauhoittua. Tervetuloa musta, valkoinen, harmaa ja ruskea. Tänään mieleeni juolahti, että olen todella hyvilläni siitä, että saan säilyttää kaikki värit lastenhuoneissa. Minun ei tarvitse luopua mistään, vaikka hillitsenkin värejä talon muissa huoneissa. Esikoisen huone ja sen vieressä sijaitseva leikkihuone saavat nyt ja aina leiskua väreissä.

Värit löytävät aina oman tiensä. Olen nyt maalannut keittiöstä pois Helinän vihreän seinän, mutta keittiönpöydälle on ilmestynyt tarjotin täynnä kirkkaan värisiä kynttilöitä. Seinien ollessa hitusen vähemmän räväkät on pienten yksityiskohtien lupa loistaa sitä kirkkaammin. Minua ei saa kokonaan harmaaksi millään. Hauskasti osuikin juuri maalaushommien kanssa samaan kuvaan vanha keittiön pinnatuoli. Tuolista varmaankin lähti alunperin pitkään kestänyt sininen kauteni. Tuoli on peräisin mummolastani ja se on seurannut mukanani aina lapsuudenkodistani iloiseen rintsikkaan asti. Tiedän, että en tule koskaan maalaamaan tuolia. Se saa olla juuri sellainen, kun se on. Täydellisen epätäydellinen.

Vietin maalaushommien parissa yksinäisen juhannuksen. Osa perheestämme vietti keskikesän juhlaa mökillä ja minä jäin taaperon kanssa kotiin. Yritin rytmittää tekemisen mahdollisimman täydellisesti taaperon rytmien mukaisesti. Muutamia kommelluksia lukuun ottamatta kaikki sujui varsin hienosti. En tiedä miksi jännitin maalaamista. Pystyin hoitamaan homman varsin hallitusti (ei ylimääräisiä roiskeita lattiassa tai katossa). Erityisesti täytyy kehua Coloria Greenline maaleja hajuttomuudesta. Olen itse todella tuoksuherkkä ja saan helposti päänsäryn voimakkaista tuoksuista. Maalauhommissa sain työskennellä rauhassa ilman kiirettä ja pää ei oikutellut kesken tekemisen. Itse alan vähitellen oppia siihen, että asioita ei tarvitse ihmetellä ikuisuuksia ja jättää siksi jotakin tekemättä. Osaan kysyä neuvoa ja ottaa myös itse asioista selvää. Remonttihommissa kannattaa aina kysyä viisaammalta. Lämmin kiitos Colorialle ja Hollolan värisilmälle avusta ja opastuksesta! Vinkkinä kaikille teille, jotka metsästätte seinään täydellistä harmaata IN2-TM-T11754 on aivan mahtava!! Nyt pidän hitusen taukoa näistä hommista, mutta palataan maalaamaan vielä...

Coloria Greenline sisustusmaali:

Kotimainen

Korkealuokkainen

 Hajuton

Vesiohenteinen 

Omaa antimikrobisen vaikutuksen.

Muodostaa täysin hengittävän pinnan 

Ekologinen. 

Rakennusmaalien päästöluokka M1

Luonnonöljy pohjainen sideaine (100% muoviton)

Emissiovapaa

Saatavana himmeänä ja puolihimmeänä. 

Sävytettävissä useampien värikarttojen mukaan (A-ja C-pohja)

Yhteistyössä Always somewhere else ja Coloria

Piristystä keittiöön - Ihana Mayn

En muista, että olisin koskaan tehnyt postausta meidän talon keittiöstä tai, että se olisi edes vilahtanut blogissa. Nyt heti kommentoimaan, jos tässä alkaa muisti pätkiä. Keittiö on meillä kaiken puuhan keskus. Keittiönpöydän ääressä ruokaillaan, pelataan pelejä, leikitään, muovaillaan ja piirretään. Meidän talossa mies tekee enemmän ruokaa varsinkin viikonloppuisin, mutta minä viihdyn kyllä vieressa höpöttelemässä ja "närpsimässä". Kotimme keittiö on myös säilynyt aika muuttumattomana kahdeksan (pitkää, pitkää..) vuotta. Keittiönpöytää olemme vaihtaneet muutamaan otteeseen. Lasten putkahdellessa maailmaaan on lisätilalle ollut tarvetta.

Aina ei ole aikaa isoille remonteille. Remontitkin tuppaavat menemään tärkeysjärjestyksessä. Uusi talon ulkosivut, remontoi sauna ja seuraavaksi maalaa katto. Keittiön isompi päivitys saa nyt odottaa. Olen kuitenkin sen verran itsepäinen, että haluan aina tehdä jotakin. Pienet asiat ovat hämmästyttävän merkityksellisiä. Varsinkin, kun on paljon kotosalla lasten kanssa ja ehtii tämän talon seiniä tuijotella vähän liiankin kanssa. Olen nyt hiljakseen tehnyt keittiössä muutoksia. Ihan aluksi poistin huoneesta verhot. Huoneeseen tulvi valoa. Verhotanko oli kuitenkin hieman yksinäisen näköinen ja sai kaverikseen valoketjun. Valoja poltellaan varmasti enemmän syksyn pimeinä iltoina. Siivosin myös sekalaiset purkit pois keittiöntasolta ja vähensin muutenkin tavaraa. Sekalaisten tavaroiden karsiminen vaikutti yllättävän paljon huoneen värimaailmaan. Olenkin kirjoitellut, että teen kotona olohuoneen ja keittiön osalta hieman väripesua. Tervetuloa musta, valkoinen, harmaa ja ruskea. Hyvästi vihreä, oranssi ja punainen.

Myönnettävä on, että rakastan tavaraa. Nautin selkeydestä, mutta pelkään kylmää ja kolkkoa kotia. Haluan myös esille kauniita asioita, joihin katse hakeutuu. Oletteko kuulleet jo Mayn tuotteista? Saattaa hyvinkin olla, että olette törmänneet Instagramissa mustaan tiskiharjaan (Musta5101) tai kannelliseen metallikoriin? Nämä kaksi ihanuutta koristavat nyt keittiötämme sitruunaisen astianpesuaineen, mustikkaisen keittiösuihkeen ja tiskirätin kera. Tutustu ihmeessä koko sarjan tuotteisiin. Meillä on ollut mieheni kanssa iät ja ajat hassu pieni eripura siitä, missä on tiskiharjan paikka. Miestäni ärsyttää, jos jätän tiskiharjan tyhjän altaan pohjalle. Iloisia uutisia. Mayan metallikorin ansiosta tiskiharjan paikka on talossamme päätetty. Kori on nimittäin alunperin suunniteltu juurikin tätä tarkoitusta varten. Toki koreja, joita löytyy mustana ja valkoisena, sekä kolmessa eri koossa voi käyttää myös muihin tarkoituksiin. Säilytä kauniisti. Koreihin on saatavilla myös lisäosia: kansia ja alusia. Korin ilmettä on siis mahdollista muunnella. Lue lisää Mayan tarinasta. 

Nyt on hyvä fiilis jatkaa tämän vanhan keittiön kanssa. Mielessä raksuttaa muutama projekti, mutta nyt nautitaan tästä hetkestä ja näistä yksityiskohdista.

Yhteistyössä Always somewhere else ja Mayn

#slowmorning - Kahvia ja elokuvia

Yleisesti voisi kai sanoa, että aamut lasten kanssa ovat täynnä vilskettä ja menoa. Olit väsynyt tai et, niin aamupala täytyy hoitaa pöytään mahdollisimman nopeasti. Kaiken ollessa hoidettuna ja lasten katsoessa hetken tyytyväisenä aamuohjelmia täydellä vatsalla ehtii hyvin juosta katsastamassa päivävaatteet kuntoon. Tämän jälkeen voikin olla jo selvittelemässä päivän ensimmäistä riitaa. Meidän talossa esikoinen ja keskimmäinen ottavat toisistaan mittaa useasti päivän aikana. Vihdoin on aikaa valella myös omat kasvot kylmällä vedellä ja napsauttaa kahvinkeitin päälle. Viikonloppuisin meno on toki rauhallisempaa, kun talossa on kaksi aikuista. Silloin meillä syödään usein myös kaksi aamiaista. Venytetään aamua. Katsotaan yhdessä piirrettyjä ja paistetaan lettuja.

Muistelen välillä kaiholla niitä viikonloppuaamuja, kun olimme vielä mieheni kanssa kahden. Kahvia keitettiin kaksi pannullista. Yksi ennen aamupalaa ja toinen sen jälkeen. Katsoimme koko aamun elokuvia. Jostakin syystä mieleeni on jäänyt aivan erityisesti muisto yhdeltä talvelta. Lastasimme riiisipuuro ainekset kerroskattilaan ja lähdimme corgin kanssa aamulenkille. Yöllä oli satanut lunta ja maa oli vielä valkoisena. Kiersimme tutun lenkin ja palasimme kotiin syömään valmista puuroa ja katsomaan englantilaisia dekkareita. Elämä on parhaimmillaan pienissä hetkissä. Todella. Olisi hienoa, jos hetket tunnistaisi aina silloin, kun niiden keskellä elää. Tulisi fiilis, että tässä hetkessä on kaikki. Kaikki on täysin kohdallaan. Olet siellä, missä sinun tuleekin olla ja niiden ihmisten keskellä, jotka merkitsevät.

Jos sinä kaipaat hiljaiseen aamuusi hyviä elokuvia, niin tässä muutamia:

Grace Of Monaco

Rear Window

Dirty Dancing

The Love Letter

Giant

The Cider House Rules

My Week With Marilyn

Moulin Rouge

The Way We Were

Cleopatra

Star Wars

Out of Africa

Scent of a Woman

Rakas Rintamamiestalo

Rintamamiestalo:

Ratkaisuksi sotien jälkeiseen asuntotarpeeseen 

syntyi 1 1/2 -kerroksinen, puurakenteinen

 ja harjakattoinen omakotitalo, 

jossa rakennuksen keskellä olevan yhden savupiipun ympärille

sijoitettiin kaikki asuintilat.

Blogiini mahtuu monta postausta koskien meidän kotia. Ihana ja kamala rintamamiestalo. Koko sanaa ei voi edes kirjoittaa ilman, että monenlaiset, jopa hivenen ristiriitaiset tunteet tulvivat pintaan. Ei siis ollenkaan ihme, että olin korvat höröllä ja silmät apposen auki kuullessani, että juurikin rintamamiestaloista oli tulossa markkinoille kirja. Odotin kirjaa hartaasti ja vihdoin se tippui onnellisesti syliini. Kiitos Docendo. Maija Tiensuu ja Annabelle Antas ovat loihtineet yhdessä ihastuttavan kirjan. Rakas rintamamiestalo ei petä suuriakaan odotuksia. Itse sain kirjan käsiini jo tovi sitten, mutta postausta kirjoittelen teille vasta nyt, koska en ole malttanut päästää kirjaa käsistäni. Rakastan kirjoja ja lukemista ja ennen lapsia yöpöydältäni löytyi iso pino kirjoja. Nykyisin lukeminen on jäänyt vähemmälle ja usein olen sitä harmitellut. Välillä olen avannut lukollisen kirjakaappini ja selaillut vanhoja ystäviäni ja vannonut, että vielä tulee hetki, jolloin jaksan taas keskittyä. Kauniit kuvakirjat mielenkiintoisista aiheista ovat pelastukseni. Niitä voi selailla myös ohimennen. Lyhyitä ja tiivistettyjä tarinoita taloista ehtii lukea lasten leikkiessä hetken sovussa.

Itse olen sitä mieltä, että rintamamiestaloja tulisi ehdottomasti vaalia. Asuntomarkkinoilla rintsikoiden kuumin kysyntä on ilmeisesti hieman lantumassa, mutta aina löytyy ihmisiä, joille nämä talot ovat elämäntapa. Sen todistaa myös Facebookissa toimiva eriitäin aktiivinen ryhmä (johon minäkin kuulun). Kirjan kodit ovat pääsääntöisesti väritykseltään hillittyjä ja tämä voi toki ärsyttää osaa lukijoista. Omaa värisilmääni kodit miellyttivät. Valkoinen, musta, harmaa ja ruskea ovat juuri nyt itselleni väreistä mieluisimmat. Mieleeni jäivät myös ihanat viherkasvit, jotka komeilivat lähes jokaisessa kodissa. Kirja tarjoaa runsaasti myös kivoja ja edullisia sisustusvinkkejä. Kirjan luettuasi saatat aloittaa omassa kodissasi pienen projektin. Minä kävinkin jo maaleja hakemassa.

Kirja on kunnianosoitus sodan jälkeistä Suomea rakentaneille,

 sekä vanhoja taloja pelastaneille innokkaille sisustajille.

Talojen tarinat ovat kiinnostavia. Talojen asukkaat ovat kirjassa silti yhtä tärkeässä roolissa.  Asukkaat ovat kunnostaneet talojaan maltillisesti vanhaa kunnioittaen. Vanha ja uusi kohtaavat kodeissa lempeästi. Kättelevät. Itse tutkiskelin suurella mielenkiinnolla talojen pohjapiirustuksia. Käytännöllisiä talot eivät ehkä nykypäivän raameihin laitettuna ole, mutta se ei ole myöskään asia, jota talon ostajat ensisijaisesti lähtevät hakemaan. Pönttöuunit, villasukat ja keinutuoli ovat monen mielestä onnellisuuden peruspilarit. Taloja ostetaan, remontoidaan ja asutetaan niiden herättämän fiiliksen vuoksi. Allekirjoitan. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus on valloittava ja kuvitus erittäin laadukasta jälkeä. Tämän kirjan pariin moni varmasti palaa uudestaan ja uudestaan.

Yhteistyössä Always somewhere else ja Docendo

Kesäinen viikonloppu

Kesä on jo edennyt lähes Juhannukseen, mutta meillä oikeastaan vasta pohditaan kesän rientoja. Mihin mennä ja mitä tehdä. Meidän perheellä alkaa yhteinen kesäloma vasta heinäkuun lopussa, joten säästämme sinne varmasti muutaman isomman reissun ja muuten pyrimme tekemään pikkuisia retkiä yhdessä viikonloppuisin. Monessa blogissa onkin jo ehditty kirjoittamaan siitä, miten lapset usein toivovat aika yksinkertaisia ja halpoja juttuja. Meidän perheen isoimmat lapset pitävät paljon kalareissuista. He veneilevät eväiden kera ja tuovat välillä pikkuisen saaliin kotiin. Isommat lapset myös matkustavat isänsä kanssa isovanhempien mökille.

Viikonloppuna lähdimme koko perhe kiertämään muutamia entuudestaan tuntemattomia leikkipuistoja. Täysin ilmainen huvi ja kaikilla oli hauskaa. Päädyimme myös kirpputorille ja päivän päätteeksi vierailimme vielä vanhalla myllyllä. Muuten vietimme aikaa omassa pihassa grillaillen ja pihatöitä tehden. Minä tein laittomuuksia ja leikkasin pensaita keskellä hellettä. Olen kyllä tietoinen, että homma pitäisi tehdä keväällä ennen silmujen avautumista. Meillä on vain pihassa tilanne, että puskia ei leikattu viime vuonna laisinkaan johtuen kuopuksen syntymästä. Elämä on.

Hommasimme lapsille  pihamaalle uusia hiekkaleluja, katuliituja, hulavanteen, twisti- ja hyppynarun. Uusia pihapelejä on myös kesän hankintalistalla. Vanhat pelit ovat sanoneet itsensä jo irti. Leikkimökki on kiinnostanut perheen lapsia myös ihan mukavasti, kun saimme sen porukalla siivottua. Käykö teille muille niin, että kaikki leikkimökin astiat päätyvät hiekkalaatikolle? Minä laskin isoon saaviin vettä ja ojensi perheen isoille muksuille tiskiharjat. Saivat pestä kaikki astiat puhtaiksi ja järjestää ne uudestaan paikoilleen leikkimökkiin. Aivan nauratti, miten kivaa puuha lapsista oli. 

Tuleville viikoille olen ohjelmoinnut itselleni remonttia. Lista on pitkä ja isäntääkin pitää valitettavasti hieman vaivata. Remontti jutuista kirjoittelenkin sitten ihan oman postauksen. Tästä tulikin nyt pitkästä aikaa, mitä kuuluu postaus. No kenties on ihan paikallaankin välillä hieman höpistä näin yleisesti. Ohessa hieman kuvia vanhalta myllyltä. Ihastuttava paikka ja veden pauhu oli melkoinen. Ilmassa leijaili tuttu tuoksi lapsuudesta. Aurinkoinen päivä, luonnonkukkaset ja vanha hirsi.

#mkm1v - Puutarhajuhlat

Paras mahdollinen aloitus kesälle on puutarhajuhlat. Ihanat juhlat vailla turhaa pönötystä ja muodollisuuksia. Meidän juhlissa mentiin ehdottomasti rentous edellä. Ajatella, että Maitokahvimedia täytti jo kokonaisen vuoden! Aika on mennyt, niin hurjaa vauhtia eteenpäin. Meillä on ollut paljon hauskoja hetkiä yhdessä, mutta myös hetkiä, jolloin oman elämän ja yhteisön asioiden yhdistäminen on ollut haasteellista. Rehellisesti voi sanoa, että me olimme juhlamme ansainneeet. Nostimme maljaa lukemattomille työtunneille ja omistautumiselle lajia kohtaan. Blogisiskoille. Agu, Noora, Camilla, Henna ja Saara lämmin kiitos teille jokaiselle yhteisön eteen tekemästänne työstä ja ystävyydestä.

Meillä oli aika selvät sävelet juhlien järjestelyjen suhteen. Luotettavien yhteistyökumppaneiden kanssa on aina levollista tehdä yhdessä tapahtumaa todeksi. Tunnetusti juhlapäivänä on usein varsin kiirettä, joten oli todella kätevää saada toimitukset suoraan kotiovelle. Kauppahalli24 toimittikin melkoisen määrän netin kautta tehtyjä ostoksia juhlapaikalle. Hieman harmittaa, että en itse asusta jakelualueella eli Uudellamaalla. Kokosimme salaattibuffetin melkoisen nopeasti. Uskon, että jokaiselle kutsuvieraalle oli taatusti jotakin mieleistä tarjolla. Salaattibuffetin jälkeen sai vapaasti herkutella Maxikarkin makeisilla. Tarjolla oli tikkareita, patukoita, salmiakkia, lakuja, suklaata, hedelmäkarkkeja eli siis, vaikka ja mitä. Illan aikana sai myös vapaasti nauttia runsaasta juomatarjoilusta. Yalumban Yseries maistui mainiosti kukkakupeista nautittuna. Oluen ystäviä oli myös muistettu ja maistelussa oli Maku Brewingin oluita. Toki juhlissamme oli myös alkoholiton vaihtoehto. Raikastamon omena- ja greippimehuja oli hauska juoda pillillä. Sopivan suloista eikö?

Yours Mine Designin kauniit kattaustarvikkeet olivat juhlissa ilo silmälle. Ripaus kultaa sopi meidän juhliin enemmän kuin hyvin. Tyylistä ei todellakaan tarvinnut tinkiä hitustakaan ja juhlien jälkeen siivoaminen oli helppoa ja nopeaa.

Minulla on ollut jo vuosia tapana sanoa, että elämässä pitää olla säihkettä ja kaikki sateenkaaren värit. Ihan me tavallisetkin tuppuraiset ansaitsemme päiviimme kimallusta. Olin pakahtua onnesta kohdatessani Glitternistit ensimmäistä kertaa Instagramin kuvavirrassa. Olinkin aivan super innoissani, kun saimme tyttöjen kanssa sonnustautua kimalteeseen. Juhlahumu vain yltyi säihkeestä. Kimalteet kasvoissa olikin hyvä kuunnella illan esiintyjää. Aina yhtä hurmaava ja taitava Antti Who nostatti tunnelman ihan pilviin. Mies, kitara ja ääni. Mahtavaa.

Perinteitä kunniottaen illan aikana kisailtiin myös bingon merkeissä. Hauskoina palkintoina oli mm. eri kokoisia kastelukannuja. Juhlien jälkeen olikin hauska katsella vieraita, jotka poistuivat paikalta Goodie Bag toisessa kädessä ja kastelukannu toisessa. Kunnes taas kohdataan. Maitokahvimedian kautta olen saanut tavata paljon uusia ihmisiä. Osan kanssa tiet risteytyvät vain hetkeksi ja toiset taas tulevat jäädäkseen. Olen todella kiitollinen kaikesta hyvästä, jota yhteisö on elämääni tuonut. On ollut myös hienoa olla jakamassa hyvää eteenpäin. Tästä on hyvä jatkaa. Meille tämä matka on ehdottomasti jaettu matka yhdessä yhteisön seuraajien kanssa.

Plastex Finland kertoikin minulle hauskan juhlavinkin, jonka laitan nyt jakoon myös teille. Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, että kastelukannuja, joita löytyy runsaasti eri kokoja ja värejä voi loistavasti käyttää myös juhlapöydän koristeena. Kastelukannuista voi tarjoilla myös juhlajuomat.!!! Vielä on kesää jäljellä runsaasti ja aikaa kesäjuhlille.

Saimme jakaa vieraillemme myös kesäkuun Bette Boxin. Kerrassaan ihastuttavia tuotteita. Boxi täynnä hemmottelua. Sujautimme kutsuvieraiden lahjakasseihin myös aivan erityisen muiston. Päivi Vesalan värityskortti toimi tällä kertaa Maitokahvimedian kiitoskorttina. Kiitoskortti on pieni, mutta tärkeä ele. Kiitos on tärkeä sana.

Maitokahvimedian Instagram-tilillä voit osallistua vielä hetken aikaa tapahtuman lahjakassin arvontaan, joka sisältää monenlaista kivaa! Onnea matkaan. Arvonta päättyy 17.6.2019 kello 24.00

Yhteistyössä Maitokahvimedia ja:

ANTTI WHO, 

Ainu, Herbina

Bette Box, Glitternisti,

Globe Hope, Hammaskeiju,

Hiilit, Kauppahalli24,

Play&Go, Plan Toys,

Maku Brewing, Maxikarkki

Plastex, Päivi Vesala,

Raikastamo, Vinkki Lasiin,

Yours Mine Design

Kesä ja puutarhajuhlat

Viime viikonloppuna juhlimme kivalla porukalla Maitokahvimedian syntymäpäiviä puutarhajuhlien merkeissä. Valmistautuminen juhlia varten alkoi jo hyvissä ajoin ja ehdimme, jopa teettää juhliin kahvia omalla etiketillä. Alusta asti ole selvää, että halusimme tällä kerralla juhlia hieman eri tavalla kuin ennen. Maitokahvimedian ensimmäiseen vuoteen on mahtunut  jo kahdet aikaisemmat juhlat: lanseerausjuhlat ja pikkujoulut. Kesän ollessa alussa puutarhajuhlat tuntuivat heti oikealle vaihtoehdolle. Aina yhtä ihana Agu lainasi meille kotiaan ja pihamaata juhlien ajaksi. Lämmin kiitos! Uskon, että juhlien pitäminen juuri kyseisessä ympäristössä antoi koko tapahtumalle aivan oman säväyksensä. Olemmehan aina halunneet korostaa yhteisössämme sitä seikkaa, että seisomme seuraajiemme kanssa täsmälleen samalla viivalla ja myötäelämme elämän nousuissa ja laskuissa. Juhlissa oli suorastaan lämpöinen tunnelma.

Mistä on ihanat puutarhajuhlat tehty? Pihapuissa roikkuvista viireistä ja pompomeista. Musiikista. Kukkasista. Iloisesta puheensorinasta ja naurusta. Herkkuja notkuvista pöydistä. Ruusukupeista ja tyylikkäistä kattauspaketeista. Ystävistä. Uusista ja vanhoista. Juhlat tuovat ihmiset yhteen.

Itselleni on äärettömän tärkeää, että jokainen kutsuvieras tuntee olonsa heti mukavaksi ja tervetulleeksi. Juhlia tehdään suurella rakkaudella ja ajatuksella. Tästä syystä myös juhlien yksityiskohtiin kiinnitetään paljon huomiota. Itse poimitut kukkaset, kaunis kattaus ja kiitoskortit kruunaavat juhlan. Sinäkin voit päästä osalliseksi juhlahumuun. Käy osallistumassa Maitokahvimedian Instagram-tilillä tapahtuman Goodie Bagin arvontaan!!

Yhteistyössä Maitokahvimedia ja Yours Mine design

Kaffiinon paahtimo - Kahvia omalla etiketillä

Juhlimme eilen Maitokahvimedian ensimmäisiä syntymäpäiviä. Juhlia tehtiin todeksi tiimiläisten kesken pari viikkoa. Juhlat ovat monelle meistä sydämenasia. Syntymäpäivät olivat järjestyksessä kolmannet Maitokahvimedian juhlat, joten voi todellakin sanoa, että juhlien järjestäminen on iso osa toimintaamme. Juhlien avulla tapaamme meille, niin tärkeitä seuraajia. Meistä on hienoa päästä tapaamaan kasvotusten niitä ihmisiä, jotka kommentoivat, peukuttavat ja jakavat sydämiä julkaisuillemme. Juhlat ovat meidän tapa kiittää.

Juhlien tarjoilut ovat meille aina tosi iso juttu. Haluamme, että meidän juhlissa viihdytään ja syödään, sekä juodaan hyvin. Blogiyhteistyö Lappajärveläisen Kaffiinon paahtimon kanssa osui juuri oikeaan aikaan. Kaffiino tarjoaa asiakkailleen aivan erityistä palvelua, joka sopi täydellisesti meidän juhlapäiväämme. Blogiyhteisömme nimi ei ole valittu sattumalta. Kahvi on meidän kaikkien tiimiläisten korvaamaton tukikeppi arjessa. Juhlimme perinteitä kunnioittaen ruusukuppeja kilistellen ja bingoa pelaten. Oli aivan mahtavaa päästä palkitsemaan bingon voittajia kahvipusseilla, joiden etiketissä komeili blogiyhteisömme oma logo. Kahvipussin sisältö oli myös itse valikoitu.

Kuinka tämä on mahdollista? Kaikki hoituu nopeasti ja näppärästi kahviautomaatin avulla. Tilaaja saa itse valita kahvilaadun yhdeksän vaihtoehdon joukosta. Paahtoaste valikoituu asteikolla 1-5 ja lopuksi saa päättää millaisen jauhatuksen kahville haluaa: papu/suodatinjauhatus/presso. Tämän jälkeen siirrytään itse kahvipaketin etiketin valmistukseen. Oman kuvan lataaminen palveluun on nopeaa ja tämän jälkeen on helppo säätää fontin tyyliä ja kokoa sopivaksi. Lisää persoonallista ilmettä saa kokeilemalla erilaisia kehyksiä ja taustavärejä. Kahvipusseihin lisätään paahtimolla takaetiketti, joka sisältää kaiken tärkeän infon tuotteesta: kahvilaatu, paahtopäivä, parasta ennen päivä, paino, paahtoaste ja valmistaja.

Kaffiinon tarinaan kannattaa ehdottomasti myös tutustua. Kahvia paahdetaan pienissä erissä räätälintyönä. Tekemisestä huokuu omistautuminen ja intohimo tehdä vain parasta. Uusin paahtotekniikka takaa tasalaatuisen ja aromikkaan kahvin. Kaffiinon paahtimo kiinnittää myös erityistä huomiota pakkauksiin. Yksisuuntaisilla venttiileillä varustetut kahvipussit mahdollistavat pavuista paahdon jälkeen muodostuvan kaasun poistumisen kahvipussista, mutta eivät päästä ilmaa tilalle. Näin aromit säilyvät tuoreina. Seuraa Kaffiinon uutisia Twitterissä ja Facebookissa

Cuba Serrano Lavado

Savuisen pähkinäinen alkuperäiskahvi

Paahtoaste 3/5

Suodatinjauhatus

Paahdettu 4.6.2018

Yhteistyössä Maitokahvimedia ja Kaffiinon paahtimo

Loppumattomat tehtävälistat

Usein, kun katson ympärilleni näen vain tekemistä odottavat työt. Arjen puuhien lisäksi askareita ja puuhaa tarjoaa myös rintamamiestalo ja sen iso pihapiiri. Olen luonteeltani aikamoinen esteetikko ja moni vinksallaan oleva asia häiritsee minua äärettömästi. Olet toki vuosien saatossa joutunut luovimaan ja venymään oman asenteeni kanssa. Kolme lasta ovat pitäneet huolen siitä, että äiti ei pysty kovin pitkäksi aikaa keskittymään remontointiin/sisustamiseen tai pihapiirin puuhasteluihin. Väistämättä olen joutunut monen asian suhteen vain odottamaan parempaa hetkeä. Odottaminen ei ole helppoa tekevälle ihmiselle. Toisinaan olen taas saanut jotakin pientä projektia notkahduksen eteenpäin ja tuntenut suurta tyytyväisyyttä itseeni. Ongelmana on vain tehtävälistojen loputon ja taas loputon virta. On myönnettävä, että minut tapaa harvemmin pihamaalta istumasta. Usein olen heilumassa jossakin haravan tai puutarhasaksien kanssa. Usein usutan myös mieheni hommiin. Hän osaa minua paremmin nauttia hetkestä. Olen siitä salaa kateellinen.

Täydellistä asuinympäristöä ei varmasti löydy mistään. Aina on laittoa vaativia asioita. Meillä niitä kuitenkin tuntuu olevan aika pino. Mielessäni joskus ajattelen, että pysähtyisinkö nauttimaan enemmän hetkestä, jos ympäristöni olisi helpommin hallittavissa. Olen useasti haaveillut pienemmästä pihamaasta. Rakastan isoja omenapuita, mutta pihapiiri tuntuu liian isolta. Olisi ollut ihanaa, jos edellinen omistaja olisi muokannut pihapiirin helpommin hoidettavaksi. Ilmeisesti kiinnostusta sen sortin hommiin ei heillä ollut. Haaveilen kauniista nurmikosta ja parista perennapenkistä. En kaipaa isoa puutarhaa ja tiukasti rajattuja alueita, mutta kaipaisin helppohoitoisuutta ja selkeyttä. Usein pihaa katsellessani tekisi mieli sanoa pari epätoivoista kirosanaa. Tämä tuntuu juuri nyt vain olevan liikaa. Unelmissa olisi pihapiiri, jonka pystyisin hoitamaan ihan yksin. Ei tarvitsisi odottaa, koska mies leikkaa nurmikon.

Rintamamiestalo. Rakastan ja välillä vihaan sitä. Riippuu hieman energia tasostani. Moni asia on toki myös hyvin. Talo näyttää ihastuttavalle ulospäin. Oikein kaunis ja ryhdikäs näky. Vintti on rauhallinen ja viihtyisä nukkumapaikka. Rakastan meidän remontoitua saunaa. Miinus puolena on säilytystilan puute ja talo kaipaisi jo uutta pintaremonttia. Omalla kesäisellä tehtävälistallani on tällä hetkellä takan muurin maalaus alakerrassa ja porstuan remontointi, sekä puuttuvien kattolistojen tuunaus. On töitä, joista selviän ihan itsekseni. Ongelmana on isommat työt, joihin tarvitsisin apua. Miestä ei saa aina innostettua mukaan juttuihin ja kyllä minä sen ymmärrän. Päivätyö riittää. Kotona haluaisi vain olla. Toisaalta minä katselen näitä kotoisia nurkkia päivittäin. Pidemmän päälle hoitamattomat jutut alkavat ärsyttää ja niistä tulee parisuhteen riidanaiheita. Ainesta tässä talossa olisi, vaikka mihin ja ideoitakin olisi. Elämäntilanne on vain aivan väärä.

Kenties minuakaan ei häiritse enää mikään, kun palaan takaisin töihin ja lapset lähtevät päiväkotiin. Tulen kotiin väsyneenä ja haluan vain syödä ja käydä nukkumaan. Unohdan piinaavat tehtävälistat. Kenties istun sitten myös viikonloppuisin pihamaalla auringossa. Ja olisihan se hienoa, jos omaa arvoaan ei laskisi sen kautta kuinka paljon saa aikaan. Tämä johtaa väistämättä siihen, että ei osaa vain olla ja pysähtyminen on vaikeaa. En osaa oikein kuvitella itseäni mihinkään muualle asumaan. Rintsikka on ja pysyy. Ihanteellista olisi asua sellaisessa talossa, joka olisi aavistuksen paremmalla pohjalla ja peruskunnossa, että kiireisimpinä pikkulapsivuosina ei tarvitsisi tehdä remonttia. Semmoinenkin voisi kenties olla jossakin mahdollista?

Nyt syttyi valo

Talomme alakerta on täynnä tavaraa. Kotimme yläkerta taas on ihanan rauhoittava. Maltillinen väripaletti ja tavaran vähyys luovat ainakin itselleni sellaisen fiiliksen, että viihdyn. Vanhempien makuuhuone sijaitsee talon vintissä. Tämä on ensimmäinen talo, jossa meillä on yläkerta. Monesti yöllä katselen ulos ikkunasta tuulessa heiluvia puunlatvoja. Mietin kuinka pitkään haaveilimme omasta rintamamiestalosta. Tässä tämä nyt on ollut jo monta vuotta. Vintti on matalaa tilaa ja viistokatto vie huoneesta oman osansa. Kenties juuri siksi olen yrittänyt pitää ylimääräiset tavarat pois yläkerrasta. Toivonut, että huoneessa olisi tilan tuntua, vaikka sitä ei ihan perinteisessä mielessä ole.

Matala tila luo omat haasteensa valaistuksen suhteen. Riippuvat kattovalaisimet ovat tilaan epäkäytännöllisiä. Kattovalaisin jää väistämättä parisängyn päälle ja siihen iskee taatusti päänsä sängystä noustessa. En ole koskaan ollut kovin ihastunut plafonteihin. Mikä siis neuvoksi?  Ratkaisu löytyi Designello:n Loft seinävalaisimesta. Valaisin sopii huoneeseen täydellisesti ja säteilee huoneeseen kauniin pehmeää valoa. Valaisin miellyttää myös silmää ja sopii kauniisti yhteen muun sisustuksen kanssa.

Talon yläkerta heijastelee enemmän sitä, mitä kohti haluan koko taloa viedä. Rakastan yhä värejä ja lastenhuoneet saavatkin meillä olla iloisia ja täynnä väriläiskiä, mutta muualle taloon haluan erilaisen tunnelman. Juuri nyt haluan ympärilleni ruskean eri sävyjä, valkoista, harmaata ja hivenen mustaa. Kaipaan ympärilleni rauhaa ja tasapainoa. Toivon myös olevani jo pikku hiljaa siinä pisteessä, että osaan vihdoinkin tehdä aikaa kestäviä valintoja. En halua ympärilleni enää mitä tahansa tavaraa. Haluan, että jokainen esine ansaitsee oman paikkansa sillä, että se tuottaa minulle aidosti iloa. En halua omistaa merkitykseettömiä tavaroita. Uusi valaisin kuuluu ehdottomasti iloa tuottavien asioiden listalle. Se edustaa puhtaasti sitä pelkistettyä ja konstailematonta maailmaa, jonka osa minäkin haluan olla. Yksinkertainen on kaunista. Mistä tietää, että jokin esine ympärillä tuottaa iloa? Katse hakeutuu mieluisiin tavaroihin ja tunnet, kuinka suupielet nousevat hymyyn. Silloin tietää, että hankinta on ollut oikea.

Yhteistyössä Always somewhere else ja Designello