tiistai 26. toukokuuta 2015
Pihamaalla
Viikonloppuna vietimme aikaa kotipihassa. Pihamme on melkoisen suuri ja meneillään on useampikin projekti. Siirtelemme kasveja ja rakennamme uusia kukkapenkkejä, raivaamme edellisen omistajan jälkiä, suunnittelemme vihdoinkin järkevää ulko-oleskelutilaa talon nurkalle ja yritämme viljellä retiisejä. Edistystä tapahtuu ja uskallan luvata itselleni ja teille, että kesän jälkeen piha näyttää ihan toiselle.
Asumme vanhassa rintamamiestalossa. Ostimme talomme marraskuussa 2010 ja silloin lumi peitti koko pihamaan. Itsekseni mietin, että kevään tullessa piha heräisi eloon ja paljastaisi hienot istutuksensa. Kevät tuli, mutta istutuksia ei näkynyt. Pihalla oli vain melkoisesti roskaa. Pettymys. Ei kauniita perennapenkkejä. Esikoisen saavuttua maailmaan puhtia pihatöihin ei juuri ollut. Viime kesänä pihalle rakennettiin ihana keltainen leikkimökki. Tänä vuonna puuhia siis jatketaan.
Martti ilahdutti meitä läsnäolollaan kokonaisen viikon. Talon täytti taas koiraelämä. Hauska hännänheiluttaja. Seuraavassa kuvia pihamaan puuhista: samettiruusuista ja siperianhernepensaan aitataimista ja hennoista laventeleista. Nyt toivotaan vain kauniita kesäpäiviä, jotka voi sitten käyttää pihamaalla puurtamiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mira-Marie

Follow Me
BLOG ARCHIVES
-
►
2022
(6)
- kesäkuuta (2)
- huhtikuuta (1)
- maaliskuuta (2)
- tammikuuta (1)
-
►
2021
(5)
- joulukuuta (1)
- marraskuuta (2)
- maaliskuuta (1)
- tammikuuta (1)
-
►
2020
(38)
- joulukuuta (5)
- marraskuuta (2)
- lokakuuta (3)
- syyskuuta (1)
- elokuuta (2)
- heinäkuuta (1)
- kesäkuuta (4)
- toukokuuta (3)
- huhtikuuta (3)
- maaliskuuta (6)
- helmikuuta (4)
- tammikuuta (4)
-
►
2019
(70)
- joulukuuta (4)
- marraskuuta (6)
- lokakuuta (5)
- syyskuuta (8)
- elokuuta (2)
- heinäkuuta (4)
- kesäkuuta (7)
- toukokuuta (5)
- huhtikuuta (11)
- maaliskuuta (7)
- helmikuuta (5)
- tammikuuta (6)
-
►
2018
(97)
- joulukuuta (6)
- marraskuuta (8)
- lokakuuta (7)
- syyskuuta (7)
- elokuuta (6)
- heinäkuuta (9)
- kesäkuuta (10)
- toukokuuta (9)
- huhtikuuta (9)
- maaliskuuta (10)
- helmikuuta (6)
- tammikuuta (10)
-
►
2017
(129)
- joulukuuta (11)
- marraskuuta (10)
- lokakuuta (11)
- syyskuuta (11)
- elokuuta (13)
- heinäkuuta (9)
- kesäkuuta (11)
- toukokuuta (11)
- huhtikuuta (6)
- maaliskuuta (11)
- helmikuuta (11)
- tammikuuta (14)
-
►
2016
(121)
- joulukuuta (13)
- marraskuuta (9)
- lokakuuta (10)
- syyskuuta (2)
- elokuuta (8)
- heinäkuuta (19)
- kesäkuuta (18)
- toukokuuta (12)
- huhtikuuta (7)
- maaliskuuta (10)
- helmikuuta (6)
- tammikuuta (7)
-
▼
2015
(94)
- joulukuuta (8)
- marraskuuta (11)
- lokakuuta (18)
- syyskuuta (7)
- elokuuta (9)
- heinäkuuta (7)
- kesäkuuta (7)
- toukokuuta (6)
- huhtikuuta (6)
- maaliskuuta (4)
- helmikuuta (4)
- tammikuuta (7)
-
►
2014
(25)
- joulukuuta (7)
- marraskuuta (5)
- lokakuuta (13)
Suositut tekstit
-
*Kaupallinen yhteistyö Putiikki Pietamo Tunnustan. Minä olen sitä tyyppiä, joka kulkee viikosta toiseen äitinuttura/hätäponnari keikkue...
-
Koska se tarkkaan ottaen alkoi? Oliko se raskauden edettyä yli puolivälin vai alkoiko se jo sitä ennen. Keveys ja ilo tuntui vaihtuneen kire...
-
Ihana Bridget Jones . Oli huikeaa tavata sinut taas pitkästä aikaa. Mitä sitten, jos kasvosi ovat hitusen muuttuneet siitä, kun viimeksi tap...
-
Viime lauantaina istuin penkillä Pohjoisesplanadilla. Ihan vain itsekseni. Lempeässä auringon paisteessa. Katsoin hetken Helsinkiä turistin ...
-
Mitä se tarkoittaa, kun voi nähdä toisen surun, vaikka se yritetään kätkeä. Paketoitu pikku rasia sydämen takana. Tyhjään katsovat kasvot va...
-
Talossamme on ehditty viettää jo monet lasten syntymäpäivät, mutta sunnuntaina meillä oli ensimmäistä kertaa teema. Oli todella helppoa p...
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.