sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Perhonen

Pari askelta vaan 
ja elämä alkaa.
Pois varjoista.
Revi itsesi irti tapetista.
Opettele suuttumaan ja huutamaan.
Pitämään melua.
Puhumaan toisten yli.
Sanomaan painokkaasti.
Laittamaan pisteen.

Pistä kampoihin.
Rimpuile.
Älä suostu muiden suunnitelmiin.
Ne ei ole sua varten.

Raivaa polku.
Saavuta tavoite.
Näytä niille.

Vielä tulee päivä.
Sinä teit sen ja paljon enemmän.
Kasvoit, muutuit, kuoriuduit.
Saavutit täyden mittasi.
Sinusta tuli se, joka sinun piti olla.

Ei se tipahtanut syliisi.
Ei tullut mistään lahjana.
Se oli sinussa
sisälläsi.

Kaiken aikaa.
Ajasta aikaan.

4 kommenttia:

  1. Voi kuinka kaunis ja voimaannuttava runo. Kosketti näin alakuloisena päivänä. Onko runo itse tehty vai mistä olet löytänyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että runo ilahdutti. En tiedä mistä noita runoja nyt kumpuaa..niitä näyttää syntyvän vähän itsestään. Minä vain naputtelen.

      Poista
  2. Aivan ihana runo! Sinulle on upea taito kirjoittaa runoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Peppilotta! Ilahduttaa, että joku ajattelee noin minun pienistä runoistani. Hieman ujosti niitä tänne kirjoitan. Kirjoitin runoja nuoruudessani todella paljon, mutta sitten lopetin. Yksi ilta ajattelin, että onko runot vielä minussa..aloin taas kirjoittaa. Löysin paljon kadonnutta iloa.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.