tiistai 27. maaliskuuta 2018

Kun yksi on joukosta poissa...



Vietin taannoin erilaisen illan kotona. Isä ja poika lähtivät jääkiekkomatsiin alkuillasta ja me jäimme tyttöjen kanssa kotiin. Yleensä meillä ei ole menoja sovittuna viikolle, vaan keskitämme kaiken ylimääräisen lauantaille. Liput oli kuitenkin hankittu jo tovi sitten "elämys joululahjaksi" perheen keskimmäiselle. Tajusin miten harvoin olemme kotona tyttöjen kesken. Yleensä jään kotiin perheen kuopuksen ja Pikku Herran kanssa. Esikoinen on aina viihtynyt isän hauskoilla reissuilla. Kolme lasta on ihan huippujuttu, mutta kyllä meillä välilllä on myös melkoisen meluisaa ja levotonta. Olin aivan ihmeissäni, kun kuopus nukahti melkein istualleen iltaruoan päätteeksi. Onnittelin itseäni, että olin juuri vaihtanut puhtaat vaatteet ja vaipan. Kohensin hieman takkaa ja vein Pikku Tähden vinttiin uinumaan. Esikoinen kävi kylvyssä ja katseli muutaman ohjelman vielä iltapalan jälkeen lastenkanavalta. Käveli sen jälkeen omaan sänkyynsä ilman kinastelua. Ei kaivannut ketään lukemaan kirjaa tai istumaan nojatuoliin. Omituista. Yleensä nukutan yläkerrassa perheen pienempiä ja mies hoitaa esikoisen unille. Totean siis, että miehen iltahommat kotona ovat huomattavasti keventyneet. Ihan kiva, että hän pääsee nykyään sohvalle katsomaan rauhassa iltauutiset.

Ei tästä ole vielä niin pitkä aika, kun illatkin olivat levottomia. Iltaa kohden meno aina vähän kiihtyy kolmen lapsen kanssa. Väsymys painaa ja lapset menevät helposti ylikierroksille, jos aikataulussa tapahtuu muutoksia. Yritämme aina olla ajoissa hommien kanssa, mutta liikkuvia palasia on monta ja välillä hommat luisuu. Lasten kiukuttelu myös tarttuu. Isommat lapset kinastelevat keskenään ja kohta vauvakin hermostuu. Olen monesti kironnut tätä taloa, mutta yläkerta on kuitenkin toiminut hienosti siinä suhteessa, että sinne pääsee ääniä ja nahistelua vauvan kanssa karkuun.

Erilainen ilta osoitti ihan käytännössäsen sen, miten eri asia on, kun lapsia on kahden sijasta kolme. Hyvin muistuu mieleen eräs puolitutun kommentti: "Juuri, kun teillä alkaa helpottaa..teille tulee uusi vauva". No juu. Kahden lapsen kanssa meillä pyöri jo kuviot ihan mukavasti. Vauvan tultua taloon olemme taas venyneet äärirajoille ja sen yli. Vauva ja Pikku Herra ovat yhdessä pitäneet huolta siitä, että äiti ei turhaan nuku öitänsä. Viimeisen viikon aikana meillä on nukuttu jo paremmin ja tulee sellainen fiilis, että tämä voisi ihan oikeasti jatkua myös näin. Iso peukku lähtee myös perheen esikoiselle, joka hienosti on kasvanut taas ison pyrähdyksen. Alamme olla jo tilanteessa, missä asiat voidaan oikeasti ratkaista järkevällä tavalla. Iltaisin ei tule enää möröt mieleen. Eteenpäin mennään ihan huomaamatta välillä ja se tarkoittaa meille perheen aikuisille pienoista helpotusta. Nukkumisjärjestelyistä tulee varmasti tulevaisuudessa purettua tunteita tänne blogin puolelle, jos päätämme tehdä sen suhteen muutoksia.

2 kommenttia:

  1. Joo, se on jännä miten kaikkien muidenkin toiminta muuttuu, jos yksi on poissa. Meillä on kuopuksen syntymän jälkeen ollut kaksi kertaa näinä vuosina sellainen tilanne, että esikoinen on ollut viikonlopun reissussa mummon ja papan kanssa. Ihan uskomatonta miten hiljaista kotona on silloin! Ei ole veljeskahinoita, ei yhteistä riehumista, ei äidin huomion hakemista (huutamista)... Ehkä jopa liian hiljaista :D Ja palaan taas hämmästelemään sitä, miten asiat helpottaa lasten kasvaessa. Havahduin eilen illalla oikein tajuamaan sellaisen asian, että olen arki-iltana pessyt pyykkiä, tehnyt ruokaa, hoitanut tiskit ja siivoukset jo ENNEN lasten nukkumaan menoa. Ja se on ollut mahdollista jo pidempään. Pitkään nimittäin se meni aina niin, että työvuoro jatkui siinä vaiheessa, kun lapset nukahti. Ihanaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin aivan ihanaa tuo, etta asiat helpottuvat lähes huomaamatta. Siinä on jotakin lohdullista. Aika soljuu kauniisti eteenpäin ja me virran mukana. Kenties siinä on sitä elämä kantaa ajatusta. Ihania pyhiä teidän koko perheelle! On mahdollisuus viettää aikaa yhdessä, puuhailla pientä, syödä hyvin ja levätä.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.