#slowmorning - Arki ystäväksi

Meillä käynnistyy todellinen arki huomenna. Esikoinen jatkaa viikko sitten alkanutta koulutietään ja perheenisän loma loppuu. Yhteinen aika on ohi. Aikaisempina vuosina olen ottanut loman loppumisen raskaasti. Olen vaipunut hetkeksi synkkyyteen ja ahdistukseen. Tuntenut arjen yksinäisyyden musertavana taakkana. Ikävä on pitänyt minua tiukasti otteessaan. Olen suorastaan tuntenut, kuinka syksyn mukana tuoma hiljainen pimeys on vyörynyt ylitseni. Huomenna talo on hiljaisempi. Perheen kuopus ihmettelee mihin isä on kadonnut. Pidän oman mieleni kurissa. Suuntaan ajatukseni toisaalle. Kelailen mielessäni vielä kesän hauskat muistot ja kirjoittelen niistä myös tänne blogin puolelle. Meillä todellakin on takana kiva kesä täynnä yhteistä puuhaa. Löydän eletystä kesästä voimaa. Voima kasvaa meistä. Perheestä.

 

Syksyllä on oma rytminsä. Kiireellä on myös hyvät puolensa. Arjen hektinen rytmi imaisee mukaansa ja aikaa murehtimiselle on minimaalisesti. Tärkeintä on, että ei anna arjen kukistaa itseään. Me helposti suhtaudumme arkeen hivenen turhautuneesti. Monesta arki tuntuu puurolle. Rutiinit seuraavat toisiaan ja päivät tuntuvat helposti samanlaisille. Loman aikaansaama spontaanisuus loistaa poissaolollaan. Itse olen huomannut, että tunnistaessani oman arkeni kompastuskivet minun on ollut helpompi muokata elämääni kivempaan suuntaan. Tänä vuonna en suostu vajoamaan edes hetkelliseen synkkyyteen. Tiedostan, että huominen voi tuntua raskaalle, mutta fiilis helpottuu aste asteelta viikon edetessä. Saan taas kiinni omasta rytmistäni lasten kanssa ja hommat alkavat sujua. Ei tarvitse painaa paniikkinappulaa. Otan jälleen käyttöön pelastusköyteni: musiikin ja kahvin. Suunnittelen viikonlopuille kivoja yhteisiä retkiä koko perheen kanssa. On hyvä, että on jotain mitä odottaa.

Syksy tuo mukanaan myös paljon kivoja juttuja. Saan vihdoin kaivaa kaapin kätköistä villasukat. Kahvi maistuu paremmalta. Puutarhan omenapuut tuottavat satoa. Pian on aika istuttaa syyskukkaset. Kynttilät ja lyhdyt kaivetaan esiin. Vettä sataa ja kumisaappaat ovat jälleen käytössä. Tukala kuumuus on poissa ja ilman täyttää raikkaus. Kirjoittaminen ja lukeminen houkuttaa enemmän. Syksyllä on edessä myös hääpäivä, jota on kiva pienesti juhlistaa. Arki, syksy ja pimeys. Tänä vuonna kestän kaiken paremmin. Revin ilon pienestäkin. Arvostan arkea ja otan sen ystäväkseni. Suloista sunnuntaita kaikille.