sunnuntai 31. toukokuuta 2020

#slowmorning - Uuden edessä


Oma arkeni on alkanut hiljaisesti, mutta samalla varmasti muuttua. Hidas muutos on lempeä. Kenties se on itselleni se ominaisin tapa tehdä muutosta todeksi. En muista, että olisin koskaan ollut erityisen nopea käänteissäni. Tämä tietysti johtuu osittain siitä, että en erityisemmin pidä muutoksista, vaikka ymmärränkin niiden tarpeellisuuden ja väistämättömyyden. Hiljaisen muutoksen keskellä pystyn kuitenkin järjestelemään ajatuksiani ja tunteitani paremmin, sekä miettiä asioita monelta eri kantilta, joka on minulle lähes elinehto. Haluan aina nähdä mahdollisimman selvästi mihin olen menossa.

Olen tosi pitkään halunnut pitää elämäni peruselementit muuttumattomina, vaikka se on tarkoittanut osittain oman elämäni hyllylle laittamista. Olen kokenut, että tarjoan lapsilleni jotakin sellaista tärkeää ja arvokasta, joka piirtyy heidän mieliinsä ja kantaa heitä läpi elämän. Läsnäolo. Olen ollut vierellä jokaisessa hetkessä. Olen kiitollinen, että olen saanut siihen mahdollisuuden. Elämäni on vihdoin siinä pisteessä, että arkeeni on tullut pieniä hetkiä, jolloin minua ei enää tarvita ihan jokaiseen asiaan. Lapseni ovat kasvaneet. Ajatella. Aika on kulunut kuin varkain. Ajan lisääntyminen on saanut minut suuntaamaan katsettani enemmän ja enemmän tulevaisuuteen.

Nyt alkaa olla käsillä minun aikani. Mitä kaikkea minä vielä voinkaan tehdä. Rehellisesti sanottuna tunnen itseni nyt paremmin. Tiedän paremmin, mihin kaikkeen minusta todellisuudessa on. Hiljaisina vuosina olen oivaltanut itsestäni paljon uusia asioita. Voisi sanoa, että olen rakentanut itseni uudestaan. Olen aina tiennyt olevani taistelija ja selviytyjä. Elämäni on kuitenkin ollut jo pitkään sellaista, että en ole tarvinnut ominaisuuksia, jotka joskus olivat tärkeitä. Lasten myötä maailmani on täyttynyt pehmeillä arvoilla. Tunnen kuplivaa iloa ja positiivista jännitystä elämän seikkailujen edessä. Lapset toimivat myös inspiraation lähteenä. Minä haluan näyttää tyttärilleni, että naisen elämässä on monia erilaisia rooleja. Jokainen voi koota sellaisen paletin, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Lapset tulevat jatkossakin ensin kaikessa, mitä teen, mutta tulevaisuudessani on nyt tilaa myös toisenlaisille asioille. Urapolun suhteen olen miettinyt muutamia erilaisia kuvioita ja aika näyttää, mikä suunnitelmistani toteutuu. Luotan siihen, että asiat järjestyvät usein ihmeellisellä tavalla. Töitä tulee kuitenkin tulevaisuuden eteen tehdä. Ajatukset tulee asettaa käytäntöön.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.