Vauvakuume? Ei voi olla totta!

Minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni vauvakuume. Outo toteamus kahden lapsen äidiltä. Varmasti on monia, jotka ovat minun tavoin järkeilleet lapsen hankinnan. Esikoinen sai alkunsa sillä ajatuksella, että elämässä pitää mennä eteenpäin, uskaltaa ja hypätä kohti tuntematonta. Ja pitäähän ensimmäisellä olla kaveri eikös niin? Sisarus kenen kanssa kasvaa ja nahistella. Nyt perheeseemme kuuluu elokuussa 4- vuotta täyttävä pippurinen neiti ja kohta 4 kuukautinen pieni poika. Tuo pieni pallura on saanut minut potemaan vauvakuumetta. Pyörittelen mielessäni kuumeisesti ajatusta, jos vielä yksi? Olisiko se mahdollista?

Mietin kuinka se kuuluisa kello tikittää. Pohdin kuinka työelämä ainakin perinteisessä mielessä siirtyisi taas jälleen loitommaksi uuden vauvan myötä. Minä rakastan työtäni ja se on osa minua. Innolla odotan sitä päivää, kun saan taas palata tutun tai uuden työn pariin. Olen myös rakastanut hoitaa lapsiani kotona ja olla kotiäiti. Takaraivossa toki myös jyskyttää ajatus siitä, että olen ollut onnekas. Minulla on kaksi tervettä lasta. Olen selvinnyt kahdesta vaikeasta synnytyksestä. Olisiko onni vielä matkassa mukana?

Kuinka huonosti sitä itsensä voi tuntea? Tavallaan on hienoa olla arvoitus myös itselleen joissakin asioissa. Silloin elämällä on enemmän mahdollisuuksia kuljettaa mukanaan. Muutenhan sitä tallaisi tuttuja polkuja tai peräti valmiiksi tallattuja. Näin on ollut paljon mielenkiintoisempaa. Ja vaikka kolmas vauva jäisi vain haaveeksi on ollut ihana tuntea tämä tunne. Nyt minäkin tiedän mistä muut ovat puhuneet. Minäkin tiedän miltä vauvakuume tuntuu.

Muistan joskus hieman alle 30-vuotiaana ajatelleeni, että mikä ihme minussa on vikana, kun en halua lapsia. Monella ystävälläni niitä jo oli ja osa haaveili perheestä ihan rehellisesti ja suoraan. Tunsin itseni jotenkin ulkopuoliseksi. Varoin avaamasta suutani. Ja kyllähän minultakin asiaa tiedusteltiin ja silloin sanoin, että en juuri lapsista välitä. Nyt naurattaa. Kaksi lasta, vauvakuume ja Kaksplussan yhteisöbloggari. Olisi ihanaa, jos voisi mennä ajassa taaksepäin ja sanoa viisauden sanoja itselleni. Ai, mitäkö sanoisin? Kertoisin miten olen saanut tuhannesti takaisin sen mistä olen luopunut. Kertoisin miten minusta on tullut mukavampi ja rennompi ihminen äitiyden myötä. Kertoisin miten rakkaus omaan lapseen saa sydämen menemään ihan käppyrälle. Kertoisin, että susta tule kuule ihan ok mutsi. No worry.

Kaksplus on koonnut nettisivuilleen kaikkea kivaa aiheeseen liittyen mm. erilaisia testejä ja muuta infoa käy kurkkaamassa TÄÄLTÄ.