sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Alku ja loppu

Sä voit aina aloittaa alusta.
Sanoa mä jätän eilisen pois kuormasta.
Mikään ei mun siipeä roikota.
Tänään.

Surut pyyhin pois mielestä.
Annan askelteni viedä.
Eteenpäin.

Sua en silti unohda.
Kuljet aina mun mukana.
Tuskin sitä tiedät.

Sydän.
Ei se tunne enää kipua.
Uusi aamu sarastaa ja
kaikki kauneimmat värinsä paljastaa.

Asioiden merkitykset vaihtelee,
kun vuodet seuraa toisiaan.
Kaikki kulkee yhä radallaan.

Ei kumpikaan meistä pudonnut laidalta maan,
vaikka emme toisiamme saaneetkaan.
En koskaan uskaltanut sulle sanoa sanaakaan.
En tavoittaa.

Kesät syksyiksi vaihtui.
En ehtinyt sun matkaan.
Joku meni menojaan.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.