Joulu tulee - Olen myöhässä

Minä olen aina ollut mitä suurimmissa määrin jouluihminen. Meillä on vinttiin kertynyt vuosien saatossa aikamoinen määrä joulukoristeita. Joskus hypistelen niitä siellä jo varhain syksyllä ja odotan hartaasti, koska saan levitellä koristeet ja jouluvalot talon jokaiseen huoneeseen. Joka vuosi olen ostanut yhden koristeen lisää. Aloitin tavan jo silloin, kun asutimme ensimmäistä yhteistä kotiamme mieheni kanssa. Muistan miten himoitsin koko joulukuun marketista superhyper jouluvaloja, jotka sai säätää eri ohjelmille. Alennusten alettua hieman ennen aattoa kipaisimme valot kotiimme hakemassa. Seuraavana vuonna halusin ehdottomasti laulavan poron ja sama homma toistui. Nyt molemmat koristeet ovat tyttäreni ehdottomia suosikkeja ja hän haluaa ne aina koristamaan omaa huonettaan. Kovasti on leikitty myös Pentikin puisilla possuilla ja lampailla.

Tänä vuonna olen pienoisesti ollut myöhässä joulun suhteen. Joulua on rakennettu kotiimme paljon aikaisempia vuosia maltillisemmin. Koristeita on tuotu vintistä alakertaan yksitellen. Olemme yrittäneet joka ilta rakentaa joulua yhdessä pienen palasen kerrallaan. Tänään koristelimme pienen joulukuusen keittiöön tuomaan tunnelmaa. Huomenna viritellään lisää jouluvaloja pihaan. Aatto lähestyy kovalla rytinällä, mutta vielä ei kiire tunnu. Vauvan myötä (joka täyttää tammikuun lopussa jo vuoden) olen lopettanut suorittamisen. Hidastanut tahtia. Oppinut sietämään paremmin kodin epäjärjestystä ja sitä, että kaikkea ei vain ehdi millään tekemään. Ja jos yrittää, niin hyvin äkkiä sitä rupeaa kiristämään. Meillä vauva pitää äitiään hereillä joka yö siinä määrin, että näin pidemmässä juoksussa se alkaa jo pikku hiljaa tuntumaan. Olen siis päättänyt, että tänä jouluna me tehdään se mikä ehditään. Jätetään ne joulukarkit nyt tekemättä ja kokeillaan vain uutta joulupipari reseptiä. Ollaan enemmän läsnä ja katsellaan yhdessä Lumiukkoa. Tehdään yhdessä mukavia juttuja. Parasta joulussa on tunnelma ja se lähtee ihmisistä. Joulu on myös mitä parhainta lautapeli aikaa! Haaveena olisi päästä pelamaan mieheni kanssa erä Master of Movies lautapeliä. Vieläköhän rökitän siinä mieheni mennen tullen.