sunnuntai 1. tammikuuta 2017
Kaikki voi olla taas mahdollista ...
Vuoden ensimmäinen päivä. Siinä on jotakin maagista. Se on täynnä mahdollisuuksia. Tulevaisuuteen suhtautuu positiivisesti ja uteliaalla odotuksella. Millaisia seikkailuja vuosi 2017 lupailee. Millaiseksi elämäni muokkaantuu. Kuinka minä kasvan ja kehityn. Vielä hetken peruutuspeilissä näkyvä vuosi tarjosi minulle monella tapaa parastaan. Koin suuren menetyksen, mutta elämä myös antoi paljon. Olen kiitollinen ystävyydestä, uskollisuudesta ja aidosta rakkaudesta. Olen kiitollinen kasvavasta perheestäni. Yhteinen aika perheenä jäi jälleen vähiin, mutta meistä kaikista löytyi uudenlaista asennetta. Pystyimme hienosti ottamaan kaiken ilon irti pienistä hetkistä. Keskityimme olennaiseen eli toisiimme. Uskon, että tämä asenne on meissä kaikissa vain vahvistumassa. Tämä on meidän tiimi. Jokainen tuo tähän oman panoksensa ja yhdessä olemme vahvoja kohtaamaan uusia haasteita.
Pari vuotta sitten päätin elää rohkeammin. Tämän päätöksen pidän edelleen. Se on tehnyt minulle valtavasti hyvää. Ja sillä on ollut myös suuria positiivisia vaikutuksia parisuhteeseeni. Minusta on tullut melkein jännittävä ihminen. On vielä niin paljon koettavaa ja nähtävää. En halua kadottaa uteliaisuuttani elämää kohtaan. Perheelleni lupasin olla enemmän läsnä. Tämä tarkoittaa sitä, että laitan välillä kameran pois. Osallistun enemmän sen sijaan, että vetäytyisin taustalle kuvaamaan. Tästä syystä blogissa ei nähdä kuvia meidän uudenvuodenaatosta. Blogista en luovu, mutta haluan taata perheelleni myös hetkiä, jotka kuuluvat vain meille. Kerron kuitenkin, että meillä oli aivan valtavan hauskaa. Raketit paukkuivat ja tinat valettiin. Ruoka oli herkullista ja seura aivan parasta. Lapset jaksoivat hienosti ilman kiukkua koko päivän. Ihmeellistä. Parasta oli, että meillä vanhemmilla ei ollut yhtään kiire, vaikka vieraita talossa olikin. Saimme kaikki viettää rentouttavan illan.
Vuoden ensimmäinen päivä. Toistelen sitä mielessäni. Mitä tahansa voi tapahtua. Mahdollisuudet ovat melkein rajattomat. Se saa hymyn syttymään kasvoilleni. Odotusta on jäljellä aika tarkasti kolme kuukautta. Elämä mullistuu taas positiivisesti. Uusi elämä. Ajatella. Mieletöntä. Juuri nyt minulla on fiilis, että en pelkää mitään. Tunnen oloni hyväksi ja varmaksi. Luotan tähän rakkauteen, joka ympäröi koko meidän perheen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mira-Marie
Villasukkia ja sadepäiviä rakastava ikuinen runotyttö kirjoittelee elämästään keltaisessa rintamamiestalossa. Tarinoita ruuhkavuosista, rakkaudesta ja haaveista.
Follow Me
BLOG ARCHIVES
-
►
2022
(6)
- kesäkuuta (2)
- huhtikuuta (1)
- maaliskuuta (2)
- tammikuuta (1)
-
►
2021
(5)
- joulukuuta (1)
- marraskuuta (2)
- maaliskuuta (1)
- tammikuuta (1)
-
►
2020
(38)
- joulukuuta (5)
- marraskuuta (2)
- lokakuuta (3)
- syyskuuta (1)
- elokuuta (2)
- heinäkuuta (1)
- kesäkuuta (4)
- toukokuuta (3)
- huhtikuuta (3)
- maaliskuuta (6)
- helmikuuta (4)
- tammikuuta (4)
-
►
2019
(70)
- joulukuuta (4)
- marraskuuta (6)
- lokakuuta (5)
- syyskuuta (8)
- elokuuta (2)
- heinäkuuta (4)
- kesäkuuta (7)
- toukokuuta (5)
- huhtikuuta (11)
- maaliskuuta (7)
- helmikuuta (5)
- tammikuuta (6)
-
►
2018
(97)
- joulukuuta (6)
- marraskuuta (8)
- lokakuuta (7)
- syyskuuta (7)
- elokuuta (6)
- heinäkuuta (9)
- kesäkuuta (10)
- toukokuuta (9)
- huhtikuuta (9)
- maaliskuuta (10)
- helmikuuta (6)
- tammikuuta (10)
-
▼
2017
(129)
- joulukuuta (11)
- marraskuuta (10)
- lokakuuta (11)
- syyskuuta (11)
- elokuuta (13)
- heinäkuuta (9)
- kesäkuuta (11)
- toukokuuta (11)
- huhtikuuta (6)
- maaliskuuta (11)
- helmikuuta (11)
- tammikuuta (14)
-
►
2016
(121)
- joulukuuta (13)
- marraskuuta (9)
- lokakuuta (10)
- syyskuuta (2)
- elokuuta (8)
- heinäkuuta (19)
- kesäkuuta (18)
- toukokuuta (12)
- huhtikuuta (7)
- maaliskuuta (10)
- helmikuuta (6)
- tammikuuta (7)
-
►
2015
(94)
- joulukuuta (8)
- marraskuuta (11)
- lokakuuta (18)
- syyskuuta (7)
- elokuuta (9)
- heinäkuuta (7)
- kesäkuuta (7)
- toukokuuta (6)
- huhtikuuta (6)
- maaliskuuta (4)
- helmikuuta (4)
- tammikuuta (7)
-
►
2014
(25)
- joulukuuta (7)
- marraskuuta (5)
- lokakuuta (13)
Suositut tekstit
-
Muumeja onkin vilahdellut blogissa aina silloin ja tällöin. Tällä kertaa Muumit hullaantuivat työpisteellä. Suupielet kyllä nousevat heti...
-
* Kaupallinen yhteistyö Jollyroom Sain ilokseni mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Jollyroomin kanssa ja piristää hieman lastenhuonee...
-
*Kaupallinen yhteistyö Lush Päätin repäistä viikonloppuna itseni irti totutusta kaavasta ja vietin kotosalla rentouttavan Spa-hetk...
-
En ole koskaan omistanut maximekkoa. Jostakin syystä en ole sellaista koskaan edes uskaltanut sovittaa. Olen ajatellut, että sellainen sa...
-
Kaksi lasta. Talosta ei löydy yhtään täytettyä vauvakirjaa. Mikä tähän tilanteeseen voi olla syynä? Rehellisesti sanottuna en ole löyt...
-
Pihalla nököttävä leikkimökki on nyt siivottu talven jäljiltä kesäkuntoon ja leikki voi alkaa. Perheen kuopus on ollut leikkimökistä to...




Ihana postaus! Ihan mahtavaa vuotta 2017 ❤
VastaaPoistaVoi kiitos. Hymy. Ihanaa vuotta 2017 myös sinulle!!
Poista