Olen muuttanut ostotottumuksiani hiljalleen kahdeksan vuoden aikana. Aluksi en edes huomannut muutosta. Tarvitsin vain vähemmän kaikkea. Vähemmän vaatteita, asusteita ja kosmetiikkaa. Luovuin myös hiusten värjäämisestä. Tyylini on muutenkin aika simppeli ja luonnollinen, joten se ei tuntunut edes uhraukselle. Lopulta heräsin itsekin huomaamaan, kuinka vähän kulutin entiseen verrattuna. Minulle tuli hyvä olo. Toki teen hankintoja aina silloin tällöin, jos todella tarvisen jotakin, mutta nykyisin kaikessa ostamisessani on läsnä syvä harkinta. En halua kotiini isoa kasaa materiaa. Haluan valita asioita, jotka ovat pitkäikäisia ja kestäviä. Kotimaisuus, ekologisuus ja eettisyys ovat minulle tärkeitä arvoja. Hankin nykyisin osan vaatteistani käytettynä ja pukeudun silti luultavasti siistimmin kuin ennen. Ennakkoluulot joutavat romukoppaan.
Lasten synnyttyä huomasin, kuinka tavaraa satoi kotiimme suorastaan järjettömiä määriä. Kauhistuin. Minusta alkoi kirjaimellisesti tuntua, että hukumme tavaraan. Aloin olemaan tarkempi sen suhteen millaisia tavaroita itse ostin lapsilleni. Vaatteiden suhteen suosin arkivaatteita. Karsin pois turhat hörselöt, sekä liian arat ja vaikeasti pestävät vaatteet. Lisäksi kiinnitin huomiota myös vaatteiden väreihin ja valitsin aina mahdollisuuksien mukaan neutraaleja värejä. Pidin hyvää huolta hankituista vaatteista pesemällä ne oikein. Pieneksi jääneet siistit vaatteet pakkasin kannellisiin laatikoihin odottamaan seuraavaa käyttäjää. Lelujen suhteen rupesin olemaan yhtä tarkka. Leluja hankkiessani mietin, että tavarat olisivat oikeasti mieluisia ja kestäisivät leikkiä. Lapset eivät lopulta välitä siitä ovatko lelut uusia vai vanhoja. Hauskuus on tärkeintä.
Meillä laitetaan hyvällä prosentilla ehjiä ja siistejä vaatteita, sekä muita tavaroita kiertoon. Olemme tässä kuussa hankkineet itse käytettynä uuden jääkaapin ja lastensängyn. Olemme päättäneet, että uuden tavaran osto minimoidaan tässä talossa. Tuleva joulu vietetään myös eri tavalla. Yhdessä perheenä voi tehdä paljon ympäristön hyväksi. Kerran viikossa vietetty puuropäivä, vanhan korjaaminen, lainaaminen ja kierrättäminen ovat hyviä tekoja. Meidän perhe on sitoutunut muuttamaan elintapojaan pysyvästi paremman huomisen vuoksi. Meillä keskustellaan nyt yhdessä enemmän kuin koskaan. Lapset ovat fiksuja! Elämä on lopulta hauskempaa näin. Kaikkea ei tarvitse saada. On ihanaa huomata, että vähempikin riittää. Onni ja rauha eivät piileksi tavarakasojen takana.
Olen viettänyt ilmastoahdistuksen vuoksi unettomia öitä. Katsonut lapsiani ja tuntenut surua. Tehnyt päätöksiä. Uuden ajattelun on kosketettava jokaista elämän osa-aluetta. Kaikki on arvioita uudelleen. Vähempi ei riitä. Eilen lapset istuttivat isänsä kanssa puun pihamaalle. Minä mietin, kuinka lasten kasvaessa mekin joudumme vastaamaan kiperiin kysymyksiin. Haluan sanoa, että teimme parhaamme. Kanavoi sinäkin ahdistus teoiksi. Muuta ajatteluasi ja tapojasi. Inspiroi ihmisiä vierelläsi.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.