sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Tove Jansson - Katse horisontin yli


*Kirja saatu kustantajalta
WSOY

Erikoisina ja haastavina aikona haluaa usein palata tuttujen ja lohtua tuovien asioiden äärelle. Minä olen menneinä viikkoina lukenut enemmäin kuin pitkiin aikoihin. Olen lukenut yksin ja olen lukenut lapsilleni. Olen suorastaan hautautunut Tove Janssonin tuotantoon. Kahvikupin ääressä ole selaillut itsekseni Katse horisontin yli kirjaa, joka sisältää sitaatteja luonnosta, merestä ja ihmisluonnosta. Kirjan kantta koristaa pieni punainen saaristolaismökki. Mietin millaiselta tuntuisi asustaa tuollaisessa turvallisessa pesässä meren myrskytessä ympärillä. Oudolla tavalla tiedän vastauksen. Tuttu arki loistaa poissaolollaan ja koko maailma myrskyää. Minä luen satuja ja loruja pienessä vinttihuoneessa lapsilleni.

Katse horisontin yli kirja ei olisi voinut tulla elämääni parempaan aikaan. Löydän sivuilta vahvistusta siihen, että tästäkin ajasta selvitään. Muumit ovat syntyneet sota-aikana, jolloin varmasti useammat ihmiset etsivät mielessään pakopaikkaa vallitsevalta tilanteelta ja sen tuomilta uhkakuvilta. Muumipeikko ja pyrstötähti kuvaa monella tapaa maailman loppumista ja heijastelee pelkoa totaalisesta maailman tuhosta. Valkoiset pullakat isoine kuonoineen suojautuvat luonnonkatastrofin keskellä luolaan ja varaavat sinne mukaansa kaiken tarpeellisen. 

Tiesitkö, että Tove piti itseään ensisijaisesti taidemaalarina. Hän oli saanut laadukkaan ja klassisen koulutuksen ammattiin, jota harjoitti läpi koko elämänsä. Kirjan sivuilla pääsee rauhassa ihastelemaan Toven maalauksia. Toven lahjakkuus veti häntä moniin eri suuntiin: kuvittajaksi erilaisiin julkaisuihin, sarjakuvapiirtäjäksi, teatteriin Muumi tarinoiden siirtyessä näyttämölle, kirjojen kirjoittajaksi ja taidemaalariksi, sekä suurten monumentaaliteosten tekijäksi. Sitaateissa ja maalauksissa on yhä nähtävissä aikaansa nähden moderni nainen, joka oli nähnyt maailmaa. Tarinoiden ja maalausten tummissa sävyissä on myös nähtävillä nainen, joka kärsi ajoittain masennuksesta ja haaveili myös perinteisemmästä elämästä. Elämä vei kuitenkin toisaalle. 

Tarinat ja hahmot ovat kestäneet aikaa. Arka tarvitsee yhä vierelleen toisen vielä aremman kasvaakseen rohkeuteen. Lukija ei voi olla liikuttumatta  hienoista tarinoista, joissa kuten elämässä muutenkin valon rinnalla kulkee pimeys. Kaikelle on oma paikkansa. Kevät on aina täynnä toivoa.


Hän laskeutui selälleen sammalikkoon ja katsoi kevättaivaalle,
 joka oli laelta kirkkaan sininen ja puunlatvojen yläpuolelta merenvihreä. 
Ja hänen kevätlaulunsa alkoi liikehtiä jossain hatun alla. 
Siinä oli yksi osa odotusta ja kaksi osaa kevätkaihoa
 ja loput hillitöntä yksinolon hurmaa.

- Näkymätön lapsi
Kevätlaulu

0 kommenttia:

Lähetä kommentti