Meillä on jo monta vuotta rakennettu joulua hitaasti palanen kerrallaan. Tapa alkoi lasten myötä. Perheen pikkuiset odottavat joulua tietysti ihan toisella tapaa kuin aikuiset. Aikuisille joulukuu on kiireistä aikaa ja lapsista taas odotus tuntuu pitkälle. Joulukalenterin luukkujen aukaiseminen tietysti helpottaa tuota odottamisen tuskaa, mutta olen keksinyt myös toisen keinon. Joulukuun alussa taloon tuodaan sisään ns. pikkujoulukuusi. Nimensä kuusi on saanut siitä, että talossamme vietetään pikkujouluja perheen kesken, joka viikonloppu aina jouluaattoon saakka. Pikkujoulukuuseen lisätään koristeita yksi kerrallaan. Aamulla avataan joulukalenterin luukku ja valitaan laatikosta uusi koriste kuusenoksaa koristamaan.
Kuusen saadessa kaikki koristeet yllensä jatkamme tietysti muiden koristeiden parissa. Joulukoti rakentuu kuin itsestään koriste kerrallaan. Meillä jokaisella on tietysti ne omat lempikoristeet. Minä rakastan jouluvaloja ja tunnelmallisia paperitähtiä. Muistan vieläkin sen oranssin paperitähden, joka ripustettiin huoneeni ikkunaan jouluisin lapsuudenkodissani. Myöhemmin sen korvasi värikäs jouluvalosarja. Muistan kuinka en saanut öisin unta ja vain katselin hohtavia valoja. Perheen lapset taas rakastavat isoja puisia eläimiä, joilla on kiva leikkiä. Possut, lammas ja lumiukot vaihtavat asetelmassa paikkaa ja löytyvät milloin mistäkin. Mieheni taas sytyttelee mielellään tuikkuja ja kynttilöitä. Joulunaikaa varten löytyykin ihan omat kynttilänjalat, joita koristavat kävyt, porot ja kauriit. Aamuisin on kiva kuunnella joululauluja ja lisätä yksi koriste kaunistamaan kotia ja luomaan tunnelmaa. Joulu on taas askeleen lähempänä.
Yhteistyössä Always somewhere else ja Colore
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.