lauantai 7. huhtikuuta 2018
#slowmorning - 2000 hits
Millä tavalla aamu alkaa. Ensimmäinen herääjä on perheen Pikku Herra. Hän haluaa kömpiä äidin viereen nukkumaan. Pyörii ja hyörii. Potkaisee välillä äitiä alaselkään. Seuraavaksi vintin rappusia tassuttelee ylös perheen esikoinen. Pysähtyy Pikku Tähden huoneeseen juttelemaan taaperon kanssa. Seuraa pitkä pulina lempeää höpötystä. Antaa vauvalle leluja pinnasänkyyn. Hihkaisee: "Nyt se seisoo täällä". Seuraavaksi kömmitään äidin ja isän sänkyyn, jossa jo pikkuveli on nukkumassa. Keskustellaan siitä saako tabletilla pelata heti aamusta. EI. Taapero pitää meteliä pinnasängyssä. Isä nousee muksujen kanssa. Minä jään näppäilemään läppäriä yläkertaan toviksi. Julkaisen aamubiisin. Alakerrassa tuoksuu kahvi. Muistan, että tänään tulee formulat. Öinen uni pyörii vielä mielessä. Hipsin alakertaan hakemaan kupillisen kahvia ja samalla laitan taaperolle aamupuuron ja siivoan Pikku Herran kaatamat mehut lattialta. Takaisin vinttiin kokoamaan biisilistaa. Huomenta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mira-Marie
Villasukkia ja sadepäiviä rakastava ikuinen runotyttö kirjoittelee elämästään keltaisessa rintamamiestalossa. Tarinoita ruuhkavuosista, rakkaudesta ja haaveista.
Follow Me
BLOG ARCHIVES
-
►
2022
(6)
- kesäkuuta (2)
- huhtikuuta (1)
- maaliskuuta (2)
- tammikuuta (1)
-
►
2021
(5)
- joulukuuta (1)
- marraskuuta (2)
- maaliskuuta (1)
- tammikuuta (1)
-
►
2020
(38)
- joulukuuta (5)
- marraskuuta (2)
- lokakuuta (3)
- syyskuuta (1)
- elokuuta (2)
- heinäkuuta (1)
- kesäkuuta (4)
- toukokuuta (3)
- huhtikuuta (3)
- maaliskuuta (6)
- helmikuuta (4)
- tammikuuta (4)
-
►
2019
(70)
- joulukuuta (4)
- marraskuuta (6)
- lokakuuta (5)
- syyskuuta (8)
- elokuuta (2)
- heinäkuuta (4)
- kesäkuuta (7)
- toukokuuta (5)
- huhtikuuta (11)
- maaliskuuta (7)
- helmikuuta (5)
- tammikuuta (6)
-
▼
2018
(97)
- joulukuuta (6)
- marraskuuta (8)
- lokakuuta (7)
- syyskuuta (7)
- elokuuta (6)
- heinäkuuta (9)
- kesäkuuta (10)
- toukokuuta (9)
- huhtikuuta (9)
- maaliskuuta (10)
- helmikuuta (6)
- tammikuuta (10)
-
►
2017
(129)
- joulukuuta (11)
- marraskuuta (10)
- lokakuuta (11)
- syyskuuta (11)
- elokuuta (13)
- heinäkuuta (9)
- kesäkuuta (11)
- toukokuuta (11)
- huhtikuuta (6)
- maaliskuuta (11)
- helmikuuta (11)
- tammikuuta (14)
-
►
2016
(121)
- joulukuuta (13)
- marraskuuta (9)
- lokakuuta (10)
- syyskuuta (2)
- elokuuta (8)
- heinäkuuta (19)
- kesäkuuta (18)
- toukokuuta (12)
- huhtikuuta (7)
- maaliskuuta (10)
- helmikuuta (6)
- tammikuuta (7)
-
►
2015
(94)
- joulukuuta (8)
- marraskuuta (11)
- lokakuuta (18)
- syyskuuta (7)
- elokuuta (9)
- heinäkuuta (7)
- kesäkuuta (7)
- toukokuuta (6)
- huhtikuuta (6)
- maaliskuuta (4)
- helmikuuta (4)
- tammikuuta (7)
-
►
2014
(25)
- joulukuuta (7)
- marraskuuta (5)
- lokakuuta (13)
Suositut tekstit
-
Muumeja onkin vilahdellut blogissa aina silloin ja tällöin. Tällä kertaa Muumit hullaantuivat työpisteellä. Suupielet kyllä nousevat heti...
-
* Kaupallinen yhteistyö Jollyroom Sain ilokseni mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Jollyroomin kanssa ja piristää hieman lastenhuonee...
-
Kaksi lasta. Talosta ei löydy yhtään täytettyä vauvakirjaa. Mikä tähän tilanteeseen voi olla syynä? Rehellisesti sanottuna en ole löyt...
-
Pihalla nököttävä leikkimökki on nyt siivottu talven jäljiltä kesäkuntoon ja leikki voi alkaa. Perheen kuopus on ollut leikkimökistä to...
-
*Kaupallinen yhteistyö Lush Päätin repäistä viikonloppuna itseni irti totutusta kaavasta ja vietin kotosalla rentouttavan Spa-hetk...
-
En ole koskaan omistanut maximekkoa. Jostakin syystä en ole sellaista koskaan edes uskaltanut sovittaa. Olen ajatellut, että sellainen sa...



Bon Jovi - It's my life. Todella hyvä biisi. Daruden Sandstrom vie sinne 2000-luvun vaihteeseen ja teini-ikään. Britney Spearsin Toxic taisi olla hitti niihin aikoihin, kun täytin 18v.
VastaaPoistaMuistoja, muistoja.
Toxic on minusta edelleen yksi parhaita tanssibiisejä =) Minulla oli tosi pitkä suvanto vaihe musiikin kanssa, kunnes löysin Coldplayn ja Keanin. Kyseiset bändit kolahti ja kovaa. Vieläkin olisi haaveissa nähdä joskus livenä. Kotiäitivuosina musiikki on ehdottomasti ollut yksi suurimmista zemppareista matkalla.
VastaaPoista