No Filter

Juhlien jälkeen saimme hieman levätä hotellissa ennen paluuta kotiin. On melkoisen outo tunne, kun saa käydä rauhassa suihkussa, kilistellä hieman kuohuvaa, nukkua hyvin ja aamulla juoda kahvinsa kuumana. Kukaan ei nosta päätään pinnasängystä. Lattialankut eivät narahtele askelien alla. Kukaan ei kiukuttele, että aamiainen on vääränlaista. Juot rauhassa kupin kuumaa kahvia. Keräilet itsesi hellästi kasaan. Pakkaat kamat ja suuntaat aamupalalle.

Yritin kovasti aamusella pohtia ja miettiä, että mitä tässä nyt on tullut tehtyä. Yhteisö ja lanseerausjuhlat. Vauhti on ollut melkoisen kovaa. Olemme vain paiskineet hommia ja aikaa pysähtymiseen ei ole ollut. Tälläkin hetkellä mielessä risteilee yksi ja sata ideaa. Sunnuntaina tosiaan otin pienen hetken sille, että katsoin taaksepäin mennyttä kevättä ja kesää. Mietin, mikä minussa on oikein vinossa, kun en osaa nauttia siitä mitä olemme saavuttaneet. Olen taas menossa jo jossakin muualla. Uudet suunnitelmat ja tavoitteet täyttävät mielen. Lanseerausjuhlissa toki tuli pieni liikutuksen hetki ja viimeistään live-musiikin soidessa teki mieli tirauttaa pieni itku ja hihkaista tytöille: "Hei, me tehtiin se". Ja se on totta. Me tehtiin todeksi se mihin kaikki eivät jaksaneet uskoa.

Uuden luotsaaminen ja asioiden luominen täysin tyhjästä kuluttaa hurjan määrän energiaa. Me Maitokahvimedian tiimi olemme kaikki perheellisiä. Rehellisyyden nimissä voin sanoa, että tässä vireystilassa, mikä ihmisellä on päällä yöheräilyjen jälkeen ei ole helppo aina olla luova. Ei ole helppo aina olla kärsivällinen, kun asiat eivät mene eteenpäin. Kovalevy on täynnä arkisia asioita ja elämä pyörii tiiviisti oman perheen ympärillä. Voisi jopa sanoa, että saimme aikaan jotakin upeaa kaikesta huolimatta.

Matka on vielä alussa. Odotamme kaikki mielenkiinnolla mihin tämä juttu meidät vie. Toki meillä on myös suunnitelma, mutta suhtaudumme myös uteliaasti tulevaisuuteen. Olemme varmoja, että hyviä ehdotuksia ja ideoita löytyy myös meidän ulkopuolelta ja olemme niille avoimia. Maitokahvimedia on yhteinen juttu. Haluamme, että kynnys ottaa meihin yhteyttä pysyisi mahdollisimman pienenä. #meiltäsinulle on asenne, joka kannattelee Maitokahvimediaa. Toivon, että jokainen, joka tapaa meidät saisi sen kuvan, että olemme aitoja ja lämpöisiä ihmisiä. Haluamme kulkea vierellä.

Lopuksi täydellinen No Filter kuva. On aamu. Ei meikkiä. Väsymys paistaa kasvoilta. Siltikin voi olla onnellinen. Kaikkensa antaneena. Maitokahvimedia ei myöskään käytä filtteriä. Tämä homma on aidosti sitä, miltä se näyttääkin. Toivottavasti se henki välittyy meistä eteenpäin.

Ruusukuppeja ja Vaahtokarkkeja

Viime lauantai oli jotakin ihan mahtavaa. Olimme rakentaneet tyttöjen kanssa yhdessä juhlapäivää kuukauden verran ja viimein päivä oli käsillä. Kaikki sujui täydellisesti. Oli upeaa juhlia Maitokahvimedian ensimmäistä syksyä kivalla porukalla Cafe' Köket:n tiloissa. Paikalle saapui yhteistyökumppaneita, rakkaita ystäviä ja kollegoita, sekä arvonnan kautta paikalle päätyneitä kutsuvieraita. Maitokahvimedian juhlat tulevat nyt ja aina olemaan kaikkien ulottuvilla. Jatkossakin haluamme aina varata juhliimme paikkoja seuraajillemme. Yhteisön juhlat ovat tarkoitettu kaikille. Juhlamme ovat osa #meiltäsinulle toimintaamme. Toivon kovasti, että kaikki vieraat viihtyivät juhlissamme.

Alkumaljat juotiin tietysti ruusukupeista. Kupit kävin omin pikku kätösin valkkaamassa Kierrätyskeskuksen laajasta valikoimasta. Mukaani tarttui myös muutama tarjoilulautanen ja maljakoita. Maistuvat tarjoilut juhliin toimitti Kahvituspalvelu Makea. Erityisesti pirteä sitruuna-laku kakku keräsi kiitoksia vierailta. Juhlapöydässä oli lisäksi tarjolla Suklaa Täplä:n herkkuja. Mansikkasuukkoja ja suklaapranileja sai myös goodie bagin mukana. Goodie bagit oli kasattu Pietamon makeisiin mustavalkoisiin kangaskasseihin. Hyvinvoinnin Tavaratalo oli koonnut juhlavieraille kivasti teemaan sopivat tuotteet kotiin vietäväksi. Lisäksi mukana oli vielä kauniisti paketoitu yllätyspaketti Confetti juhlakaupalta.

Juhlien värimaailma oli valkoista, kultaa ja vaaleanpunaista. Juhlakauppa Confetti on oikea juhlien järjestäjän karkkikauppa. Saimme heidän kauttaan upean valikoiman erilaisia koristeita. Koristeet ja kertakäyttöastiat pelasivat hyvin yhteen Kukkakauppa Desireen herkkien kimppujen kanssa. Kaikki oli juhlissa kohdallaan.

Itse juhlapaikka loi oman erityisen fiiliksen. Ikkunoista kantautui ratikoiden äänet. Ihmisiä kulki vilkkailla kaduilla. Paksujen kiviseinien sisällä oli kotoisa tunnelma. Ikkunalaudat muistuttivat minua vanhasta kodistani. Kauniit tapetit loivat ihastuttavat kehykset juhlillemme. Tunnelmaa nostatti heti alkumaljojen jälkeen upea Antti Who. Live-musa on jotakin, mitä sanat eivät riitä kuvaamaan. Iho nousee kananlihalle ja kymmenet tunnemuistot vyöryvät päälle. Olo herkistyy.

Kiitos ihanat vieraat ja yhteistyökumppanit! Kiitos Agu ja Jenni. Tästä on hyvä jatkaa. Seuraavassa lisää kuvia ja tunnelmia juhlista:

 Kuvat Erika Huhta @epssu

Tyttö ja ilmapallot

Kuvat Erika Huhta @epssu

Kaikki on kohdallaan. 

Olen juuri siellä, missä haluan olla. 

Vanhassa kotikaupungissani. 

Ilmapallojen keskellä. 

Tekemässä todeksi sitä, mitä rakastan.

Päälläni upea MEKKO. 

Juhlatuulella. 

Kohta huoneen täyttää iloinen puheensorina. 

Nauru.

 Elävä musiikki.

 Hetken päästä kilistellään kuohuvaa.

 Kiitetään ja ollaan läsnä hetkessä. 

Nautitaan. 

Tehdään uusia mekkomuistoja.

 Ollaan kiitollisia. 

Kiitollisia kaikista ihanista ihmisistä, jotka ovat lähteneet Maitokahvimedia matkaan. 

Jokainen kommentti, tykkääminen, osallistuminen on meille puhdasta kultaa. 

Tehdään tästä yhdessä upea juttu!

Onko sinulla unelma?

 #meiltäsinulle

On mekkoja ja on MEKKOJA

 
Moni säästää häämekon. Muistona rakkaudesta ja onnellisesta päivästä. Toinen säästää mekon, johon ei enää mahdu. Muistaa mekkoa katsellessaan kuinka kauniiksi tunsi itsensä mekkoa kantaessaan. Minullakin riippuu kaapissa vanha suosikkimekkoni, joka ei mahdu enää päälleni. Vanha mekko muistuttaa minua monista juhlista ja iloisista hetkistä. Muistan miten se päällä tunsin aina oloni mukavaksi. Varmaksi. Se istui hyvin ja siinä oli hillitysti vanhaa Hollywood henkeä. Rakastin ja rakastan mekkoa yhä. Mekko oli kuin haarniska, se päälläni uskalsin mennä tanssimaan yksin tyhjälle tanssilattialle lempikappaleeni pärähtäessä kajareista. Sama mekko päällä kävelin Helsingin kesäisiä katuja. Mekolla tanssittiin myös yhdet lähipiirin häät. Mekossa uskalsin myös lähteä ns. kävelemään, kun deittini ei arvostanut seuraani tarpeeksi. Annoin kunnon näpäytyksen. Olin mekossa naurava, onnellinen ja itsevarma. Tunsin olevani oma itseni. Ei mitään liikaa tai liian vähän. Kaikkea juuri sopivasti.

Onnelliset odotukset muokkaavat naisvartaloa välillä kovallakin kädellä. Minäkin kasvoin naiseksi lapsieni myötä. Opin epäitsekyyttä ja loputonta venymistä. Vartaloni kasvoi myös lopulta täyteen mittaansa lapsien saannin myötä. Nyt perheemme Pikku Tähden jälkeen tiedän, että perheemme lapsiluku ei enää kasva. Tämä on nyt tässä, juuri oikean kokoinen perhe meille. Käännän katseeni itseeni. Tässä minä olen tänään. Kolme lasta myöhemmin. Olen hyvästellyt tytön vartaloni. Nykyinen vartaloni on nähnyt kolme sektiota. En enää koskaan näytä siltä miltä näytin ennen. Tätä vartaloa minun on opittava rakastamaan. Arvostamaan arpia. Arvostamaan sitä työtä, jonka tämä keho on tehnyt.

Uuden mekon löytäminen vanhan tilalle ei ole pieni juttu. Joutuessaan luopumaan jostakin itselle tärkeästä haluaa tilalle yhtä merkityksellistä. Olen onnellinen, että löysin itselleni uuden mekon. Mekon joka heijastelee sitä kuka olen tänään. Ihminen joka on enemmän ja enemmän löytänyt oman tyylinsä. Minulle on tärkeää, että mekko on rakkaudella tehty. Kotimainen. Tämä on juuri oikea mekko. Tämä mekko päällä haluan mennä ystävieni joukkoon. Juhlia juhlat jonka eteen olemme tehneet paljon työtä yhdessä.

Moni ehkä muistaa, että noin vuosi sitten kirjoittelin blogiin Bad Hair Day postauksen, jossa esittelin Pietamo:n ihania asusteita. Miettiessäni mekkoa Maitokahvimedian lanseerausjuhliin halusin ehdottomasti tehdä yhteistyötä Pietamon kanssa uudelleen. Yhdessä Kirsin kanssa juttelimme, mikä mekko voisi olla juuri minulle sopiva. Sovittaessani kotona Hannele-kesämekkoa mieleen tuli ihan liikutus. Kirsi oli osannut neuvoa minulle juuri oikean asun. Lämmin kiitos. Tämä mekko päällä tehdään uusia muistoja vaalittavaksi! Uusi pehmeä haarniska.

Yhteistyössä Always somewhere else ja Putiikki Pietamo

Viikon kirpputorilöydöt

Olen luvannut itselleni, että tästä päivästä eteenpäin minulla on oikeus mennä kerran viikossa ihan yksinäni rauhassa kirpputorille. Tällä hetkellä oma aika on täysin tuntematon käsite. Aivot ja hermot huutavat, että akkuja tulisi ladata. Olen aina viihtynyt kirpputoreilla. Usein saatan palata kotiin tyhjin käsin, mutta ajatus siitä, että todellinen löytö saattaisi tulla eteen on kiehtova. Keräilen Agatha Christien dekkareita, Hollywoodin kulta-ajan näyttelijöiden elämänkertoja, peltirasioita ja retroleluja. Kotiin lähtee myös kaunista piensisustustavaraa ja kauniita tekstiilejä.

Aina ei ole ollut ajatus kohdallaan hankintoja tehdessä ja voinkin todeta, että konmarituksen myötä ostotottumukseni ovat täysin muuttuneet. En tarvitse enää kymmeniä peltirasioita. Kirjoista mukaan lähtevät vain sellaiset, jotka varmasti päätyvät lukuun. En osta enää kankaita tai muitakaan selkeästi tuunausta vaativia projekteja, koska ne jäisivät nurkkiin odottamaan ja odottamaan. Ne odottasivat tässä kohden elämää kokonaisen ikuisuuden. Seisovat projektit saavat minut huonolle tuulelle.

Tällä kertaa kelpuutin mukaani muutaman kirjan: Oma kasvioni ja Pieni vihreä kirjani. Olen innostunut lasten kanssa luonnonkukista, joten on hauskaa tunnistella pihapiirin kasveja. Osa on tuttuja kouluajoilta, mutta nimet ovat tippuneet pois muistista. Pieni vihreä kirja taas avaa ajatuksia siitä, millaisen puutarhan itselleen haluaa rakentaa. Antaako luonnon rehottaa vai pakottaako sen haluttuun muotoon. Kiinnostava ajatus minusta. En omista viherpeukaloa, mutta oma piha on minulle rakas ja teen sen minkä pystyn ja osaan. Kirjasta poimin parhaat vinkit ja laitan niitä jakoon täällä piiskuisessa blogissani.

Tällä hetkellä taloon ei tule mitään sisustuslehteä, joten mukaan tarttui heinäkuun Unelmien Talo&Koti. Siinä se on ihastuttava lehti. Miksi en tilaisi sitä itselleni? Taidan pahus sentään tilata. Löysin myös aivan ihastuttavan Form Living:n taulun, joka sopii hienosti talomme portaikkoon.  Taulun tekstikin on melkoisen ajankohtainen. Form Living:n piensisustustuotteita kelpuuttaisin kotiin tusinoittain. Lopuksi vastaan tuli vielä ihan oikea Barbie harjoineen ja kenkineen. Onhan meillä noita Barbeja, mutta pikkutyttö minussa ei voinut jättää löytöä poimimatta. Käyttekö te paljon kirpputoreilla? Mikä on paras löytö jonka olette tehneet? Minä metsästin aikoinaan pitkään ns. ompelurahia ja vihdoin vuosien jälkeen sellaisen kirpputorilta löysin. Vieläkin se talostamme löytyy.

Kahvin sävyt By Pinja

Olette varmasti jo törmänneet Maitokahvimedian eri some-kanavissa ja blogeissa ihastuttavan By Pinja:n Maitokahvimedia- collection koruihin. Jenni ehtikin omassa blogissaan avaamaan tarinaa korujen taustalla. On ollut iso kunnia saada tehdä yhteistyötä Pinjan kanssa. Meissä on paljon samaa tai ainakin haluaisin ajatella niin. Vahva usko omaan juttuun ja draivia viedä sitä eteenpäin. Pinjassa on iso annos herttaisuutta ja toivon, että sitä samaa asennetta löytyy myös meistä #meiltäsinulle toiminnan kautta. Hyvä tulee hyvän luokse. Tämän me allekirjoitamme.

By Pinja on kotimainen silikonisia koruja valmistava yhden äidin ja pienen pojan yritys. Näitä iloisia, tyylikkäitä, moderneja ja nuorekkaita koruja on ollut esillä jo pitkään monessa blogissa. Suosio on ollut valtaisaa. Kauniin muotoiset silikoni-helmet loistavat monissa eri väreissä. Helmet on pujoitettu sileään satiininaruun, joka tuntuu kaulassa miellyttävälle. Lukko napsahtaa auki, jos pienet kädet kiskovat korua liian voimakkaasti. Itseäni on koruissa kiehtonut aina Pinjan kaunis tapa yhdistellä eri värejä keskenään. Maitokahvimedian koruissa on myös hauskoja jippoja korujen nimissä kuten  Sugar, anyone? ja Coffee gone cold.
 
Korut kiinnostavat meidän perheessä kaikkia lapsia. Esikoisella on tietysti ihan oma korunsa. On kiva olla äidin kanssa yhteinen juttu. Keskimmäinen lapsista näperteli äidin korua viimeksi sukujuhlissa. Väsymys painoi ja sylissä oli kiva istua. Pieni mies kokeili vielä varmuudeksi olisiko kyseessä jotakin syötävää. Perheen kuopus istuu usein sitterissään keittiönpöydän päällä ja katselee Lokki-valaisimeen kiinnitettyjä koruja lähes hypnoottisen keskittyneesti.

 

Myrkytön

BPA-vapaa

PVC-vapaa

Ftalaatiton

Lyijytön

Kadmiumiton

Hajuton 

 

Yhteistyössä Maitokahvimedia ja By Pinja

Freda 28

Muistoja viime lauantailta. Itselläni aamu alkoi jo varhain, koska matkan taittaminen Helsinkiin kestää pienen tovin. Aamukahvit olivat hätäiset, mutta se ei haitannut, koska edessä oli kahvilatreffit. Pientä kriisiä asuvalinnan suhteen oli ilmassa, mutta sekin hoitui lopulta kuntoon. Onneksi vaatekaapin sisältö alkaa olla järkevä. Huomaan löytäväni sieltä helpommin kivoja yhdistelmiä. Siitä lisää myöhemmin. Helsinki. Yhä se on minulle koti. Fiilis varmasti on ja pysyy matkassani aina. Kaipaan takaisin. Jokaisella pikaisella piipahduksella toivoisin, että voisin jäädä. Kenties Helsinki kaipaa myös minua?

Monta kuukautta olemme Maitokahvimedian naisten kanssa olleet yhdessä somen äärellä työtä tehden. Agu on minulle tuttu jo vuosien takaa, mutta Jenniin tutustuin vasta keväällä yhteisen projektin myötä. Tapaaminen ei jännittänyt yhtään. Todellakin tuntui siltä, että olemme niin tuttuja keskenämme, että ei mitään hätää. Fiilis oli välitön ja rento. Syy tapaamiselle oli ihastuttava By Pinja ja Maitokahvimedia- collection. Hypistelyä, sovittamista, kuvaamista ja hämmästelyä. Olen tehnyt Pinjan kanssa aikaisemmin muutaman yhteistyön, mutta nyt pääsin häntä tapaamaan ihan henkilökohtiasesti. Olen kuullut Pinjasta kaikilta pelkkää hyvää. Ihana, lämmin ja innostava ihminen. Ilolla teemme Pinjan kanssa yhteistyötä. Korumallisto on upea. Kannamme koruja ylpeydellä.

Tapaamispaikaksi valikoitui Picnic osoitteella Freda 28, jonka ilme on Alexa Dagmarin suunnittelema. Kahvilassa olisi viihtynyt pidempäänkin. Harmillista, että minulla oli kiire jo seuraavaan paikkaan. Onneksi kiinnostavien kahviloiden kiertäminen on Maitokahvimedian tiimille nyt lähes työ. Saa nähdä missä tapaamme seuraavan kerran?