sunnuntai 24. syyskuuta 2017
Operaatio viherkasvit
Ihan kärkeen on todettava, että minä ja viherkukkaset emme tule toimeen. Olen vuosien saatossa yrittänyt pitää hengissä sitä ja tätä. Pidän viherkasveista ihan himuisesti, mutta en saa niitä kukoistamaan. Olen pitkään ajatellut, että voisin samantien heittää rahaa suoraan kaivoon, jos vielä satsaan viherkasveihin. Tyydyin todella pitkään katsomaan sivusta, kun toiset intoilivat viherkasvien olevan in sisustuksessa. Minä katsoin valtavia viherkasveja vain töllöstä. Olen vauvaa nukuttaessani kahlannut läp yhdeksän kautta Dynastiaa. 80-luvulla viherkasvit ja korituolit olivat tosi in.
Tunnetusti minulla pitää aina olla jokin projekti meneillään. Annoin siis lopulta periksi ja raahustin Ikeaan hakemaan viherkasveja ja kukkapöytää. Kukkapöydän sijaan ostin todella pelkistetyn rautaisen hyllykön (kaluste on mahdollista sijoittaa uuteen paikkaan kokeilun mennessä mönkään). Viherkasvien joukosta kelpuutin mukaani vain kaikista helpoimmat lajikkeet.
Olen edelleen sitä mieltä, että joudun valmistautumaan pettymykseen projektin suhteen. Meidän talosta ei löydy kasveille tarpeeksi valoisaa kasvupaikkaa. Talven tullen myös takan lämmittäminen koettelee huonekasveja. Onneksi olen neuvokas ja varaudun aina aivan kaikkeen. Sijoitin kukkahyllyyn ihastuttavan (ja aina vihreän) LuKLabel:n Kasvijulisteen, sekä sivuja vanhasta kasviosta (löytö kirpputorilta). Juliste ja kirjan sivut pitävät mieleni pirtsakkana silloinkin, kun olen onnistunut jälleen toimittamaan pikkuiset viherkasvit rajan yli. Tätä kirjoittaessa olen jo menettänyt traakkipuun. Sinua kaivaten ja muistoasi kunnioittaen. Kodin fengshui ei tykkää kuolleista kasveista. Ehdotelkaa kasveja, jotka viihtyvät pimeässä ja eivät ota itseensä, jos en muista kastella tai vaihtoehtoisesti vahingossa kastelen liikaa.
Yhteistyössä Always somewhere else ja LuKLabel
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mira-Marie

Follow Me
BLOG ARCHIVES
-
►
2022
(6)
- kesäkuuta (2)
- huhtikuuta (1)
- maaliskuuta (2)
- tammikuuta (1)
-
►
2021
(5)
- joulukuuta (1)
- marraskuuta (2)
- maaliskuuta (1)
- tammikuuta (1)
-
►
2020
(38)
- joulukuuta (5)
- marraskuuta (2)
- lokakuuta (3)
- syyskuuta (1)
- elokuuta (2)
- heinäkuuta (1)
- kesäkuuta (4)
- toukokuuta (3)
- huhtikuuta (3)
- maaliskuuta (6)
- helmikuuta (4)
- tammikuuta (4)
-
►
2019
(70)
- joulukuuta (4)
- marraskuuta (6)
- lokakuuta (5)
- syyskuuta (8)
- elokuuta (2)
- heinäkuuta (4)
- kesäkuuta (7)
- toukokuuta (5)
- huhtikuuta (11)
- maaliskuuta (7)
- helmikuuta (5)
- tammikuuta (6)
-
►
2018
(97)
- joulukuuta (6)
- marraskuuta (8)
- lokakuuta (7)
- syyskuuta (7)
- elokuuta (6)
- heinäkuuta (9)
- kesäkuuta (10)
- toukokuuta (9)
- huhtikuuta (9)
- maaliskuuta (10)
- helmikuuta (6)
- tammikuuta (10)
-
▼
2017
(129)
- joulukuuta (11)
- marraskuuta (10)
- lokakuuta (11)
- syyskuuta (11)
- elokuuta (13)
- heinäkuuta (9)
- kesäkuuta (11)
- toukokuuta (11)
- huhtikuuta (6)
- maaliskuuta (11)
- helmikuuta (11)
- tammikuuta (14)
-
►
2016
(121)
- joulukuuta (13)
- marraskuuta (9)
- lokakuuta (10)
- syyskuuta (2)
- elokuuta (8)
- heinäkuuta (19)
- kesäkuuta (18)
- toukokuuta (12)
- huhtikuuta (7)
- maaliskuuta (10)
- helmikuuta (6)
- tammikuuta (7)
-
►
2015
(94)
- joulukuuta (8)
- marraskuuta (11)
- lokakuuta (18)
- syyskuuta (7)
- elokuuta (9)
- heinäkuuta (7)
- kesäkuuta (7)
- toukokuuta (6)
- huhtikuuta (6)
- maaliskuuta (4)
- helmikuuta (4)
- tammikuuta (7)
-
►
2014
(25)
- joulukuuta (7)
- marraskuuta (5)
- lokakuuta (13)
Suositut tekstit
-
*Kaupallinen yhteistyö Putiikki Pietamo Tunnustan. Minä olen sitä tyyppiä, joka kulkee viikosta toiseen äitinuttura/hätäponnari keikkue...
-
Koska se tarkkaan ottaen alkoi? Oliko se raskauden edettyä yli puolivälin vai alkoiko se jo sitä ennen. Keveys ja ilo tuntui vaihtuneen kire...
-
Ihana Bridget Jones . Oli huikeaa tavata sinut taas pitkästä aikaa. Mitä sitten, jos kasvosi ovat hitusen muuttuneet siitä, kun viimeksi tap...
-
Viime lauantaina istuin penkillä Pohjoisesplanadilla. Ihan vain itsekseni. Lempeässä auringon paisteessa. Katsoin hetken Helsinkiä turistin ...
-
Mitä se tarkoittaa, kun voi nähdä toisen surun, vaikka se yritetään kätkeä. Paketoitu pikku rasia sydämen takana. Tyhjään katsovat kasvot va...
-
Talossamme on ehditty viettää jo monet lasten syntymäpäivät, mutta sunnuntaina meillä oli ensimmäistä kertaa teema. Oli todella helppoa p...
Haha, mä oon kans yhdenlainen kasvien tappaja, viime kesänä rupesin vaihtamaan kaktuksiin multia ja siinä vaiheessa tajusin, että mun kolmesta kaktuksesta kaks oli kuollut jo aikoja sitten ilmeisesti kuivuuteen :D Nyt oonki tullu siihen lopputulokseen, että parhaita kasveja on ne kepit mitkä vaan laitetaan veteen :)
VastaaPoistaJee! Ihanaa, että en ole yksin!! Kiitos. Ihan kamalaa miten viherkasvi hommat eivät vaan ota onnistuakseen. Toiset kasvattavat olohuoneessa viidakkoa ja minä en saa edes muutamaa kasvia pysymään hengissä.
PoistaPeikonlehti ❤....pitää varjoisesta...kerta viikkoon kastelu ja lehtien suihkuttelu... voi kasvaa jopa 10metriseksi 🙈🤣
VastaaPoistaVoi Peikonlehti sentään..mokoma tuli alas hyllynpäältä ja kasvi kärsi semmoiset vauriot, että ei enää selvinnyt. Minulla on huono karma viherkasvien suhteen. Nyyh.
Poista