*Kirja saatu kustantajalta
Viisas Elämä
Erin Niimi Longhurst:n Japanismin parhaat kirja on todellinen aarre. Tätä kirjaa suosittelen jokaisen esteetikon pukinkonttiin. Kirjan kauniit ja täydellisen tasapainoiset kuvat yhdessä japanilaista filosofiaa henkivien tekstien kanssa vievät lukijansa täysin mukanaan. Aika ja paikka hämärtyvät ja astut kokonaan uuteen maailmaan, joka on kuitenkin erikoisella tavalla tuttu. On suorastaan häkellyttävää huomata, kuinka paljon meillä on yhteistä japanilaisen kulttuurin kanssa. Syvä luontoyhteys tulee varmasti ensimmäisenä mieleen monilla. Molemmat kansat tietävät, että luonnossa oleskelulla on huomattavia terapeuttisia vaikutuksia. Hiljaisuuden kokeminen ja rauhoittuminen luonnon keskellä on molemmissa kulttuureissa suuressa arvossa.
Saunominen ja järveen pulahtaminen on suomalaisuutta parhaimmillaan. Japanilaiset nauttivat kuumista lähteistä ja kylpemisestä. Kylpemisetiketissä on eroavaisuuksia, mutta myös paljon samaa. Onsenissa käynti on yhteisöllinen kokemus. Usein meilläkin elämän isot ja syvälliset keskustelut käydään lauteilla istuen. Saunassa jaetaan eri sukupolvien viisautta. Viileään järveen sukeltaminen on kuin puhdistautumisriitti. Japanilaiset varaavat kylpemiseen paljon aikaa. Aika on sijoitus omaan hyvinvointiin.
Itseäni kiinnosti erityisesti luku japanilaisesta kodista. Tilojen jakaminen sisä- ja ulkopuoleksi ja kenkien riisuminen ovat meillekin tuttuja asioita. Japanilaisissa kodeissa on paljon puupintoja ja tämä sama materiaali näkyy meillä myös paljon skandinaavisessa sisustuksessa. Japanissa puupintoja ei maalata, vaan niiden annetaan kaunistua ajan myötä. Japanilaiset kodit ovat myös helposti muunneltavissa. Tähän vaikuttvat monet eri tekijät mm. luonnonolojen mukanaan tuomat haasteet. Tila koetaan myös arvokkaaksi eikä sitä haluta täyttää tavaralla. Tämä liittyy luonnollisesti siihen, että maa on tiheään asuttu ja tilaa ei yksinkertaisesti ole ympärillä samalla tavalla kuin meillä. Meillä on tapana tuoda luontoa sisälle. Kasveja, oksia ja muita luonnonelementtejä käytetään paljon sisustuksessa. Suomalaiselle vähemmän on yleensä enemmän ja tämä pätee myös sisustukseen. Kunnioitamme omaa ja toisen tilaa.
Olisi ihana päästä joskus näkemään omin silmin japanilainen teeseremonia. Chaji on muodollinen seremonia ja voi kestää neljäkin tuntia. Teeseremonian erityispiirteitä on harmonia, kunnioitus, puhtaus ja tyyneys. Kirja opastaa japanilaisten teelaatujen pariin ja löytyy kirjasta myös ohjeet teeseremonian järjestämiseen. Tiesittekö, että japanilaiset ottvat usein mukaan oman suosikkikuppinsa mennessään kodin ulkopuolelle. Muovisia kertakäyttömukeja ei paljon japanissa näy. Meille suomalaisille kahvi on sydämenasia. Kahvihetki on pyhä ja kuuluu olennaisena osana päivärytmiimme. Kahvipöydässä kahvia kaadetaan arvojärjestyksessä, iäkkäimmille ihmisille ensin. Suomalaista vaatimattomuutta korostetaan kursailulla. Ensimmäisestä kutsusta pöytään harvoin istahdetaan. Kahvi kuuluu arkeen ja juhlaan. Meillä kahdeksan tunnin työpäivään kuuluu kaksi lakisääteistä kahvitaukoa. Meillä juodaan voiton kunniaksi mitallikahveja ja katetaan vieraita varten paras kahviastiasto pöytään, sekä kerätään kummilapselle kahvilusikoita.
Yhteläisyyksien lisäksi meillä olisi myös paljon opittavaa japanilaisesta kulttuurista. Itse nostaisin yhtenä asiana kintsugin. Ajan mukanaan tuomat haasteet tulevat auttamaan meitä tällä polulla. Kintsugi tarkoittaa keramiikan korjaamisen menetelmää, jossa halkeamia korostetaan kullalla häivyttämisen sijaan. Rikkoutunutta astiaa ei heitetä pois, vaan sen ajatellaan muuttuvan arvokkaammaksi. Ajatus ei kuitenkaan ulotu vain esineisiin. Ajatuksia voi soveltaa elämään yleensä. Varsinkin vastoinkäymisten ja vaikeiden asioiden käsittelyssä. Muista arvostaa myös vikojasi ja puutteitasi. Viat ja puutteet tekevät meistä persoonallisia. Älä anna periksi. Näe asiat positiivisessa valossa.
Haava
on kohta,
josta valo
pääsee
sisääsi.
-Rumi
Yhteistyössä Always somewhere else ja Viisas Elämä
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.