#slowmorning - Kahvia ja lautapelejä

Sunnuntaiaamuissa on jotakin erityistä taikaa. Tuntuu, että aika pysähtyisi hetkeksi tai sitä olisi jollakin tapaa enemmän. Todellisuudessa tietenkin kello menee myös sunnuntaisin ihan tavallista tahtia eteenpäin. Fiilis kumpuaa omasta itsestä. Sunnuntaisin on harvoin kiire mihinkään. Meillä on tapana sopia kaikki menot muille viikonpäiville ja sunnuntai pidetään ihan tietoisesti vapaana. Sunnuntai on perheaikaa. Aamulla valmistamme tavallista runsaamman aamiaisen ja viivymme pitkään aamupalapöydässä. Juttelemme menneeestä viikosta ja tulevasta. Tällä viikolla suurena puheenaiheena on keskimmäisen lähestyvät syntymäpäivät.

Tänä aamuna syömisen lomassa pelasimme lautapelejä. Meillä oli mieheni kanssa ennen lapsia usein tapana pelata lautapelejä viikonloppuaamuisin. Lautapelit ovat tietysti vaihtuneet lasten lautapeleihin, mutta ihan hauska tapa viettää aikaa se on silti. Meillä ei ainakaan vielä kukaan suutu häviämisestä. Lapset saivatkin joululahjaksi muutaman uuden pelin, joten jaksavat olla vielä innostuneesti mukana puuhassa. On sanottava, että koko perheen yhteinen tekeminen ja perinteet (vaikka ne olisivatkin vähän hassuja) hitsaavat perhettä tiukasti yhteen. Mitä enemmän teemme asioita yhdessä, sitä läheisempiä olemme toisillemme. Ihania yhteisiä aamuhetkiä teille kaikille!

Tuunaa jouluvalot

Joulun jälkeen koti tuntuu usein hieman synkälle. Kauniit koristeet on pakattu vuodeksi varastoon. Joulukukat ovat kukkineet ja kuihtuneet. Kuusi nököttää pihamaalla ja odottaa pois viemistä. Minulla usein mieli laahaa vähän maassa ja kotikin kaipaa selvästi jotakin piristettä. DIY-projektini ovat hieman muuttaneet muotoaan. Usein huomaan ratkaisevani tuunaamisella jonkin pulman tai jatkan erilaisten tavaroiden käyttöikää. Seuraavassa vinkki teille ikuisille jouluihmisille.

Joulukoristeet ovat kerrassaan ihastuttavia. Jostakin syystä juuri jouluvalot ovat syystä tai toisesta erittäin helposti rikki menevää sorttia. Välillä tuntuu, että valot kestävät juuri ja juuri yhden joulukauden yli. Juhlapyhien jälkeen käsissä on sekalainen joukko johtoja, jotka joutavat pois. En toki kehoita säästämään ihan kaikkea, mutta toisinaan voi olla paikallaan säästää joitakin osia koristevaloista. Välillä nimittäin käy niin, että joko osa koristeista rikkoutuu tai itse valosarja tulee tiensä päähän, jolloin koristeet ovat vielä ehjät. Olen muutaman kerran nyt vaihtanut ehjät koristeet toiseen valosarjaan ja saanut näin lisää käyttöaikaa jouluvaloille.

Mitä tehdä jos käsissä on valosarja ilman koristeita. Mahdollisuuksia on monia. Voit helposti askarrella, koristepaperista/tapetinpaloista uudet pikkuiset varjostimet valoille. Kokeile ihmeessä myös kauniita muffinssivuokia varjostimina! Jos olet kätevä käsistäsi, niin voit taitella herkät origamit koristamaan valoja tai niputtaa höyheniä kauniiksi tupsuiksi. Voit myös valita minun tavallani helpon ja nopean konstin eli pujotella runsaasti helmiä lankaan ja kieputaa ne valosarjan ympärille. Miltäs kuulostaa? Valosarja ei enää edes näytä jouluiselle ja voit ripustaa sen lastenhuoneeseen yövaloksi tai lasipurnukkaan tuomaan iloa ja tunnelmaa. Annetaan värien loistaa!!

Lupauksia vai kokonainen uusi asenne?

Uuden vuoden ollessa alussa moni tekee lupauksia itselleen. Onhan edessä kokonainen vuosi kuin tyhjä sivu. Uudessa alussa on aina jotakin lohdullista. Jokaiseen päiväänkin voi kuulua monta uutta aloitusta. Lasten kiukutellessa ja kaikkien aikataulujen mennessä myttyyn hermo kiristyy ja tulee murahdettua. Silloin vedän aina henkeä ja aloitan päivän uudestaan. Nollaan kaiken negatiivisen. Kotiäidin hommaa ei vain jaksaisi muuten. Sama ajattelu taitaa koskea minulla myös parisuhdetta. Nykyisin meillä riidellään onneksi harvoin. Riidan jälkeen nollaan taas. Pieni eripura ei edusta koko suhdetta eikä kerro parisuhteen tilasta mitään kovin oleellista. Usein väsymys näyttelee riidassa sitä suurinta osaa. Nollaan myös elämän eteen tuomat pettymykset, mokat ja mahalaskut. Nousen ylös ja aloitan alusta taas.

Nollaamisessa on läsnä armo. Jostakin syystä olen ruvennut viljelemään tuota sanaa nykyisin enemmän. En koe sanaa mitenkään hengelliseksi, vaikka sitä usein juuri siinä yhteydessä käytetäänkin. Minulle sana edustaa lempeyttä sen kaikissa ilmenemismuodoissa. Tärkein oivallukseni on ollut se, että enää en etsi armon tunnetta itseni ulkopuolelta. Olen ymmärtänyt, että kannan itse armoa mukanani. Olen löytänyt itseni kanssa uudenlaisen rauhan. Olen antanut itselleni luvan lukemattomiin uusiin alkuihin.

 Yksittäisten lupausten tekeminen ei tunnu ajankohtaiselle edes nyt vuoden alussa. Itse näen, että kyse on enemmänkin asenteesta elämää kohtaan. En siis lupaa laihduttaa tai syödä vähemmän herkkuja. Jos jotakin pitäisi luvata, niin lupaisin olla vieläkin kiinnostuneempi maailmasta. Vieläkin uteliaampi kaiken ihmeellisen edessä. Iloita ja olla rohkea. 

Panostan tietoisesti myös siihen, että suunnittelen tulevia juttuja. Odotus voi tuntua toisinaan pitkälle, mutta jos suuntaan ajatukseni tulevaan voi jo melkein koskettaa unelmaa. Kesän reissuun on vielä aikaa, mutta valmistaudun jo matkaa varten. Olen hankkinut hellehatun, hameen ja kengät reissua varten. Ja kohta edessä on heinäkuu, niin se elämä vain menee. Lopulta ei ole mitään väliä sillä puhuuko lupauksista, asenteesta vai tavoitteista, jos ne kaikki vie lähemmäs hyvää elämää. Sellaista elämää missä itse voi hyvin.

Vuoden suosituimmat postaukset

Taas on kulunut yksi vuosi blogin parissa. Kulunut vuosi on ollut ehdottomasti rankin, mutta myös palkitsevin. Maitokahvimedian myötä kierrokset ovat nousseet huomattavasti. Moni asia on vaatinut huomiotani ja oma blogi on jäänyt välillä isompien asioiden varjoon. Samalla tietysti kaiken rinnalla on kulkenut se oma elämä ja arki. Päätös yhteisön perustamisesta on kuitenkin ollut ehdottomasti oikea. Olen saanut tehdä työtä hienon tiimin kanssa. Yhdessä olemme vienneet iloa ja lämpöä eteenpäin. Kiitos Agu, Camilla, Jenna sekä uusiin haasteisiin jatkanut Jenni. Maitokahvimedia elää ja voi hyvin ja sen on pitkälti myös teidän seuraajien ansioita. Olen vilpittömän kiitollinen siitä, että niin moni on tukenut toimintaamme ja nähnyt pyrkimyksemme olla muutakin kuin vain blogiyhteisö. Tuleva vuosi tuo eteemme uusia mahdollisuuksia auttaa ja kasvaa.

Takaisin oman blogini pariin. Kokosin vuoden suosituimmat postaukset ja samalla valitsin myös omat suosikkini. Selaillessani vuoden mittaan kertyneitä kirjoituksia tunsin pienoista ylpeyttä. On todella hienoa, että olen jaksanut kirjoittaa. Blogi on pysynyt edelleen paikkana, jossa järjestelen ja kokoan ajatuksiani. Erityisen iloinen olen siitä, että elämääni oleellisesti kuuluva musiikki on alkanut näkyä ja kuulua myös blogin puolella. Kulunut vuosi on ollut minulle heräämisen aikaa monessakin suhteessa. Blogi on auttanut minua tunnistamaan paremmin omia vahvuuksiani ja olen päästänyt irti negatiivisuudesta. Siinä missä ennen näin esteitä ja rajoituksia näen nyt mahdollisuuksia ja iloa. Minä olen tasapainoisempi ja tyytyväisempi. Oman rajallisuuteni tunnustaminen on myös ollut iso askel. Olen osannut välillä hellittää ja huomata, että asiat hoituvat silti. Minäkään en ole korvaamaton. Tämä oivallus on tuonut elämääni paljon armoa ja nykyään osaan ottaa apua vastaan paremmin. Edelleen mennään tätä elämää eteenpäin ilman filttereitä. Aitous edellä. Ihanaa vuotta 2018 kaikille. Suokoon se teille vapautta ja onnellisuutta.

Suosituimmat postaukset 2017:

Lahjat lasipurkkiin

Kehomuisti - Hetki ennen sektiota

Omat DIY-suosikit

Kun luovuttaminen ei ole vaihtoehto

Ruusukuppeja ja vaahtokarkkeja

Omat suosikkini:

Isän tyttö

Unelmia metsästämässä

Pienet ja isot möröt

TILT
Syksy KAHVI ja musiikki

Päivitä bucket list

Heinäkuussa kirjoitin blogiini elämäni ensimmäisen bucket list postaukseni. Lupasin silloin itselleni, että palaan listan pariin ja päivitän sitä. Vuoden lähestyessä loppuaan tuntuu luonnolliselle tarkastella elettyä elämää. Listan laatimisen taustalla oli idea. Halusin koko perheemme elämään enemmän hauskuutta, iloa ja seikkailua. Vuoden aikana onkin tapahtunut paljon kivoja pieniä juttuja. Pienten juttujen takana on muuttunut asenne elämää kohtaan. Olemme koko perhe käyttäneet jokaisen pienenkin tilaisuuden hyväksemme pitääksemme hauskaa. Uskon, että yhdessä koetut iloiset hetket ovat kannatelleet meitä läpi raskaan arjen. Nauru ja ilo on ollut enemmän läsnä myös parisuhteessa. Sarkastista huumoria on viljelty paljon enemmän kuin vihaisia sanoja. 

Miksi kannattaisi tehdä oma listaus? Listan avulla on helppo hahmottaa, mitkä asiat elämässä tuottavat iloa. Listaa tehdessä huomaa, että unelmat ja haaveet voi selkeästi jakaa kahteen osaan. Osa haaveista on helposti toteuttavia ja toiset taas vaativat aikaa. Listaukseen eksyy usein myös unelmia, jotka ovat vasta muotoutumassa. Lista myös herättelee. Heinäkuussa kirjoittamani lista piti sisällään paljon pieniä asioita. Moni jäi silti toteuttamatta. Minusta se kertoo siitä, että en käytä itseeni tarpeeksi aikaa. Toki meillä on juuri nyt arjessa hieman kiirettä, mutta varmasti pienille jutulle olisi jostakin otettavissa aikaa. Asian toteaminen saa minut ymmärtämään, että minun olisi kenties aika opetella uutta asennetta myös itseäni kohtaan. Olen unohtanut itseni. En ole pitänyt itsestäni huolta. 

Isojen ja pienien haaveiden ja unelmien välillä on myös pieni ristiriita. Siinä missä pienet jutut jäävät helposti vaille toteutusta, niin isompien haaveiden perään lähtee määrätietoisemmin ja hanakammin. Haaveilin matkasta ulkomaille yhdessä mieheni kanssa ja ensi vuonna haave toteutuu. Heinäkuussa pakkaamme reppumme ja lähdemme. Meille lähteminen on todella iso juttu. Elämämme on nykyisellään täysin keskittynyt lasten ympärille. Haave oli iso ja tuntui mahdottomalle, mutta yhdessä päätimme, että pystymme repäisemään itsemme irti totutusta kuviosta. Toisen tuella on helpompi tehdä haaveesta totta. Olen kiitollinen, että olen saanut vierelleni kumppanin, joka jakaa ajatukseni ja unelmani. Toki meillä on myös omia juttuja, mutta enimmälti haluamme elämältä samoja asioita. Kokemusten ja elämysten jakaminen myös yhdessä perheenä tuottaa suuren ilon. Talvella pääsemme tekemään myös kivan reissun koko perheen voimalla.

Ota aikaa kirjoittamiselle

Keskity enemmän kuvaamiseen

Älä väsytä itseäsi loppuun

Löydä oma liikuntamuotosi

Aja ajokortti

Tee jotakin yllättävää

Mieti seuraavan 12 kk aikana, mikä on "juttusi"

Aseta tavoitteita

Opettele olemaan kärsivällisempi

Elä ilo edellä

Mene keikalle tai konserttiin!!

Ole läsnä

Ole kiinnostunut

Inspiroi ja inspiroidu

Vaali perheaikaa

Ja joulu meni jo

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan en viettänyt pyhiä kamera kädessä. Tauko tuli tarpeeseen. Yleensä päässäni jyskyttää aina seuraava blogipostaus. Pyhien ajan päässä oli kerrankin aivan hiljaista (ainakin blogin osalta). Keskityin viettämään perheaikaa. Tänään kaivoin kameran esille ottaakseni muutaman kuvan tätä postausta varten. Samalla ihmettelin, kuinka täydellisesti pystyin repäisemään itseni irti some-maailman rutiineistani. Kuinka hyvälle minusta tuntui hieman rauhoittua ja vetää henkeä. Joulu oli kiireestä huolimatta kohtalaisen rauhallinen. Joulunvietto jakaantui meillä taas totutusti kolmelle päivälle. Lapset olivat aika väsähtäneitä, mutta onnellisia. Varsinkin isovanhempien ja serkkujen kanssa vietetty aika oli heille aivan erityisen mieluisaa. Tapaninpäivänä olimme vihdoin koolla vain oman perheen kesken. Söimme hyvin, lämmitimme saunan varhain, pelasimme joulupukin tuomia lautapelejä ja touhusimme pihamaalla lumessa. Valvoimme tavallista myöhempään koko porukka.

Tämä joulu tullaan muistamaan pätkis-dominokakusta, josta lapset eivät surukseni tykänneet. Ensimmäinen jäädykkeeni maistui ihan hyvälle, mutta näytti juhlapöydässä aivoille. Yksi paketti jäi toimittamatta ja joulukortit lähettämättä. Joululaatikot korvasimme tänäkin vuonna uunikasviksilla. Jouluiset namuset vaihtuivat piparkakkutaloon. Joulukuusi jäi ilman lasipalloja yleisen turvallisuuden vuoksi. Tänä vuonna osasimme nauttia joulusta enemmän. Uusi perheenjäsenemme on opettanut meitä olemaan entistä tehokkaampia ja suunnittelemaan enemmän etukäteen. Suunnittelu ei kuitenkaan vähennä hauskuuden määrää. Lasten myötä hauskuus juhlapyhien ympärillä on triplaantunut.

Tapaninpäivästä asti talossamme on kuunneltu George Michaelin tuotantoa. Jouluni alkaa aina tietyllä biisillä. Wham! - Last Christmas oli tänä vuonna haikeampi kuin koskaan aikaisemmin. Aika on armollinen. Loppujen lopuksi kaikki kohut unohtuvat. Musiikki pitää soihdun palamassa ikuisesti.

When I open my mouth and sing, the truth comes out. When I write, the truth comes out. I can't lie. That, I think, is one of the strongest elements of my music.

- George Michael 

Hyvällä asenteella stressitön joulu

Koko joulukuu on täyttynyt suuresta odotuksesta. Joulua on tehty valmiiksi pienin askelin. Joulutontut ilmaantuivat kätköistään heti joulukuun alussa. Pikkujoulukuusi tuotiin sisälle taloon ja se koristeltiin hiljakseen lempikoristeilla. Aamukahvit on nautittu  jokaisena aamuna tuikkujen valossa joulumusiikkia kuunnellen. Pihapiirin eläimille on varattu syötävää ja pihavalot viritetty loistamaan. Joulukalenterin luukkujen avaus on ollut iso juttu pikkuisille.

Paljon on puuhaa, että joulu saadaan kokoon. Varmasti joulu tulisi vähemmälläkin, mutta meillä joulun eteen on aina tehty paljon valmisteluja. Tänä vuonna joulumakeiset jäivät pois ohjelmistosta, mutta piparit on leivottu ja piparkakkutalo kasattu. Jouluksi leivotaan kakkua uudella reseptillä ja valmistetaan ensimmäistä kertaa jäädykettä. Meillä joulun viettoon liittyy tiiviisti suvun kanssa vietetty yhteinen aika. Serkukset pääsevät leikkimään yhdessä ja nauttimaan isovanhempien seurasta. On myös kätevää tilata yhteinen joulupukki. Joulupöydän antimet kerätään yhteen nyyttikesti periaatteella.

Eniten aikaa syö varmasti kaupassa ramppaaminen. Hankittavaa ja muistettavaa on yllättävän paljon. Ulkotulet, paketointitarvikkeet, herkut ja jouluruokien ainekset, sekä eläintenjoulun antimet. Päivät ovat lasten kanssa melkoisen tiiviitä ja paketointi puuhat on hoidettava keskellä yötä. Kaiken avain on suunnittelussa. Kaaoksen voi hallita, kun etukäteen miettii kuka tekee mitäkin ja missä järjestyksessä. Lasten päiväuniajat tulee hyödyntää tehokkaasti. Kaikki, mitä voidaan tehdä lasten kanssa yhdessä joulun eteen on iso plussa. Tänä vuonna pikkuisista oli suuri apu piparien leipomisessa. Minä tein vain taikinan ja lapset näppärästi valmistivat piparit. Minä toimin paistomestarina. Oli muuten aivan huippua!

Stressi ei vie asioita eteenpäin, se saa vain mielen ärtymään. On myös helpottavaa ajatella, että tekee sen minkä ehtii ja mikä on kaikkein oleellisinta. Tänä jouluna minulta jää tonttuoven asennus väliin, mutta tuskin joulumme siihen kaatuu. Iloitsen sen sijaan siitä, että meidän joulukinkun päällä on tänä jouluna tähtisadetikut. Jipii. Sanotaan siis kaikki ei stressille. Juhlitaan joulu ja ollaan yhdessä. Joulukodin tunnelmallinen valaistus antaa paljon anteeksi, jos siivoamisen kanssa tulee liian kiire. Jouluherkkuja saa ostettua valmiina tai puolivalmiina. Meillä on jo monena vuonna oikaistu joululaatikoiden kanssa. Valmistamme laatikoide sijaan hunajalla ja tinjamilla maustettuja uunikasviksia. Samat tuoksut täyttävät keittiön ja lapset tykkäävät. Varsinkin bataatti on lasten mielestä oikein herkullista. Toivotan teille kaikille oikein ihanaa jouluaattoa! Suloista perheaikaa =)